Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Suomessa on kymmeniätuhansia taloja, jotka ovat olleet vuosia tyhjillään – vajaat sata omakotitaloa hylätään joka vuosi ränsistymisen takia

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 66 000 omakotitaloa, joissa ei ole asunut vakituisesti kukaan yli seitsemään vuoteen. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Suomessa on noin 66 000 omakotitaloa, joissa ei ole asunut vakituisesti kukaan yli seitsemään vuoteen. Lähes puolet näistä taloista sijaitsee joko ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla, Tilastokeskuksesta kerrotaan.

Ydinmaaseutu tarkoittaa joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista, suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua.

Jos verrataan kaikkia Suomen maakuntia, tyhjien omakotitalojen osuus kaikista omakotitaloista on Suomen ympäristökeskuksen mukaan suurin Etelä-Savossa. Siellä suurin osa tällaisista rakennuksista on vanhoja maatilojen päärakennuksia.

Kaikki pitkään tyhjillään olleet talot eivät välttämättä ole hylättyjä, ja osaa niistä voidaan käyttää esimerkiksi vapaa-ajan asuntona, kertoo Tilastokeskuksen tilastopäällikkö Paula Paavilainen.

Digi- ja väestötietoviraston rekisterin mukaan Suomesta löytyy 8 000 ränsistymisen vuoksi hylättyä omakotitaloa.

– Ränsistymisen vuoksi hylätään vajaat sata taloa vuodessa. On mahdollista, että tästä rekisteristä puuttuu taloja, Paavilainen huomauttaa.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Antti Rehusen mukaan Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. Rehunen arvioi, että näistä taloista noin 20 000 on hyvin heikkokuntoisia ja mahdollisesti hylättyjä.

Suurin osa ilman vakinaisia asukkaita jääneistä omakotitaloista on rakennettu ennen 1960-lukua, vajaa neljäsosa 1960–1990-luvuilla ja noin neljä prosenttia vuoden 2000 jälkeen.

Rehusen mukaan Suomessa jää keskimäärin 10 000 taloa vuosittain pidemmäksi aikaa ilman vakinaisia asukkaita. Toisaalta keskimäärin 5 000 sellaista taloa, jotka ovat aiemmin olleet vähintään kolme vuotta tyhjillään, saa vuosittain uudet asukkaat.

Moni haluaa uuden talon

Suomessa on jäänyt omakotitaloja ilman vakinaisia asukkaita tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Rehusen mukaan taustalla on kaupungistuminen ja asutuksen keskittyminen taajamiin. Talojen tyhjenemistä tapahtuu etenkin haja-asutusalueilla.

– Monessa tapauksessa viimeinen vakituinen asukas on ollut ikääntynyt henkilö, joka on kuollut tai joutunut muuttamaan lähemmäs palveluja, eikä taloon ole tullut enää uusia asukkaita, Rehunen kertoo.

Jos asukas muuttaa esimerkiksi palvelutaloon, vanha asuintalo voi pysyä hänen omistuksessaan. Taloa ei välttämättä haluta myydä, vaikka sille ei olisi käyttöä. Talon hinta voi olla hyvin alhainen, eikä sille välttämättä edes löydy ostajia.

Talojen purkaminen on Rehusen mukaan harvinaista, sillä siitäkin aiheutuu omistajille kustannuksia.

Joskus käy niin, että perikunnat eivät saa tehtyä ratkaisua rakennuksen käytöstä. Jos talo sijaitsee vesistön rannalla, on todennäköisempää, että se otetaan käyttöön vapaa-ajan asuntona.

Rehusen mukaan on tyypillistä, että tyhjilleen jääneet talot eivät vastaa sijainniltaan, varustukseltaan tai kunnoltaan asuntoa etsivien tarpeita. Vaikka vanhempia tyhjiä taloja olisi tarjolla edullisestikin, moni hankkii tai rakentaa mieluummin uuden. Rehunen arvelee, että remonttitaitoisia ja -halukkaita ostajia voi olla nyt liikkeellä aiempaa vähemmän.

– Tulevaisuudessa talojen autioituminen hidastunee harvaan asutuilla alueilla, jotka ovat jo ehtineet tyhjentyä. Sen sijaan tyhjeneminen voi yleistyä ydinmaaseudulla.

Purkukuntoisia voi olla luultua enemmän

Vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet kolme vuotta tyhjillään olleista omakotitaloista oli tuolloin asumiskelpoisia ilman korjauksia, reilu kolmannes olisi ollut korjattavissa asumiskelpoiseksi ja loput 13 prosenttia oli purkukunnossa, kertoo Antti Rehunen.

Kyselyyn vastasi yli 600 ihmistä, jotka olivat rekisteritietojen mukaan tyhjän pientalon omistajia. Vastaajat olivat Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Satakunnasta, Itä-Lapista ja Savonlinnan seudulta. Rehunen arvelee, että kymmenen vuoden takaiset tulokset pätevät melko hyvin myös nykyhetkeen.

– Kyselyn vastaajat ovat oletettavasti muita aktiivisempia rakennusten käyttäjiä, joten huono- tai purkukuntoisten rakennusten osuus voi todellisuudessa olla hieman korkeampi.

Rehusen mukaan korkeintaan muutaman vuoden tyhjillään olleista taloista hyväkuntoisimmille ja hyvin sijoittuneille löytyy yleensä uusia asukkaita. Kun talo on ollut tyhjillään ja käyttämättä pitkään, sen uudelleen käyttöön ottaminen on harvinaisempaa.

Kommentoi

Mainos: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy

Uudeksi vuodeksi uuteen kotiin?

Palvelut

Ruokapaikka