Päätepiste ruotsidemokraattien asemalle kaikkien hyljeksimänä paariapuolueena saattaa jo häämöttää horisontissa. Kolmatta peräkkäistä sosiaalidemokraattien johtamaa hallitusta kammoavista porvaripuolueista kolme on nyt valmis muodostamaan hallituksen ruotsidemokraattien tuella ensi vuoden vaalien jälkeen.
Muutos Ruotsin politiikassa on ollut nopea. Edellisten, vuoden 2018 vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen kesti kuukausikaupalla osin siksi, ettei kukaan halunnut tukeutua valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousseisiin ruotsidemokraatteihin.
Sittemmin takkinsa ovat kääntäneet kristillisdemokraatit, maltillinen kokoomus ja viimeksi sunnuntaina liberaalit.
– Ilman tätä päätöstä olisimme varmistaneet sosiaalidemokraattien pysymisen vallassa vielä monia vuosia, liberaalien puheenjohtaja Nyamko Sabuni perusteli TT:n mukaan.
Pääministeri Stefan Löfven varoitti aiemmin tässä kuussa linjamuutosten merkitsevän sitä, että demokratia on vaarassa, jos valta siirtyy porvarihallitukselle. Neljäs porvaripuolue, keskustapuolue, vastustaa yhä tiukasti yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.
Tukipuolueen asema kelpaisi
Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson on sanonut puolueen aikanaan arvioivan, kyetäänkö muiden kanssa sopimaan tarpeeksi tärkeistä asioista. Vasemmalta on varoitettu, että ruotsidemokraatit aikoo vaatia itselleen tärkeitä myönnytyksiä esimerkiksi maahanmuutossa.
Tukholman yliopiston valtio-opin professorin Tommy Möllerin mukaan tilanne ei ole aivan näin yksioikoinen. Kokoomuksen Ulf Kristerssonin johtama porvarihallitus on ruotsidemokraattien ainoa mahdollisuus saada vaikutusmahdollisuuksia hallituksen politiikkaan, Möller muistuttaa.
Kristerssonin kampittaminen johtaisi demaripääministerin valintaan.
– Eli ei (ruotsidemokraattien) neuvotteluasema niin kauhean vahva ole kuin monet luulevat, Möller sanoo STT:n haastattelussa.
Samasta syystä ruotsidemokraateille kelvannee rajoitettu vaikutusvalta hallituksen tukipuolueena, koska sen enempää ei nyt ole luvassa. Möllerin mukaan yhteistyö esimerkiksi budjettiasioissa toisi toki mukanaan vaikutusvaltaa mutta ensi kertaa myös vastuuta: tukipuolueenakin joutuu tekemään kompromisseja.
Kannatus ei vielä riitä
Ruotsin politiikassa puolueen kannan mahdolliseen hallituspohjaan olisi hyvin tärkeä olla selvillä jo ennen vaaleja. Kannatuskyselyiden perusteella puheet porvarihallituksen muodostamisesta vaikuttavat silti vähintään ennenaikaiselta.
Vaikka kokoomus on noussut muutaman prosenttiyksikön edellisistä vaaleista, ei puolueiden yhteenlaskettu kannatus riittäisi vielä enemmistöön. Liberaalit ei tällä hetkellä pääsisi edes valtiopäiville.
Ruotsidemokraatit käväisi vuosi sitten maan suosituimpana puolueena ohi sosiaalidemokraattien, mutta siitä kannatus on jälleen laskenut aiempiin lukemiin.
Möllerin mukaan esimerkiksi kokoomuksessa linjanmuutosta ruotsidemokraattien suhteen on perusteltu puoleen muuttumisella "kypsemmäksi".
– Se vaikuttaa ehkä enemmän tekosyyltä perustella lähentymistä. Ei minusta ruotsidemokraattien politiikassa voi nähdä mitään kovin dramaattisia muutoksia, Möller sanoo.
Pidemmässä, yli 15 vuoden katsannossa hän myöntää Åkessonin johtamien ruotsidemokraattien oleva eri puolue kuin se, joka aikanaan syntyi äärioikeistolaisista ja uusnatsipiireistä.
Lähteenä myös Politico, SVT, TT