Ruotsin turvallisuuspoliittisesta linjasta on syntynyt epävarmuutta. Tästä olivat maan hallitus ja oppositio keskiviikkona samaa mieltä. Syyttävät sormet osoittivat valtiopäivien ulkopoliittisessa keskustelussa kuitenkin täsmälleen päinvastaisiin suuntiin.
Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallituksen ulkoministeri Ann Linde totesi keskustelun aluksi Ruotsin turvallisuuspoliittisen linjan olevan "ennallaan".
– Sotilaallinen liittoutumattomuutemme on palvellut meitä hyvin ja myötävaikuttaa vakauteen ja turvallisuuteen Pohjois-Euroopassa, Linde sanoi.
Hän ei maininnut sanallakaan valtiopäivien enemmistön joulukuussa hyväksymää aloitetta, jonka mukaan Ruotsin pitäisi myös todeta maan voivan tarvittaessa hakea Naton jäsenyyttä.
Keskustapuolueen Kerstin Lundgrenin mukaan on vastuutonta, että vähemmistöhallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa, jolla ei ole parlamentaarista tukea.
– Minkä takia te sanotte turvallisuuspolitiikan linjan olevan ennallaan, kun valtiopäivät ei sitä tue, hän kyseli Lindeltä.
"Nato-optio olisi muutos linjassamme"
Valtiopäivien enemmistö kääntyi Nato-option kannalle ruotsidemokraattien muutettua linjaansa. Neljästä porvaripuolueesta poiketen ruotsidemokraatit ei kannata Nato-jäsenyyttä, vaan haikailee muodollista puolustusliittoa Ruotsin ja Suomen välille. Tämän vuoksi olisi ruotsidemokraattien mielestä tärkeää, että Ruotsin linja Naton suhteen olisi sama kuin Suomella, missä Nato-optio on jo vakiintunut asia.
Ulkoministeri Linden mukaan viiden puolueen aloite oli sooloilua ilman hallitusta ja rikkoi perinnettä, jonka mukaan turvallisuuspolitiikasta pitää olla laaja yksimielisyys puolueiden välillä.
– Sellaisen viestin lähettäminen ulospäin, että me harkitsisimme Nato-jäsenyyttä, olisi ehdottomasti vastuutonta ja muutos linjassamme, Linde tulkitsi.
Hän ei kuitenkaan lämmennyt oppositio ehdotukselle, jonka mukaan juuri tästä syytä hallituksen pitäisi pikimmiten kutsua kaikki puolueet laajoihin keskusteluihin turvallisuuspoliittisen linjan kirkastamisesta.
Viestiminen sotaharjoituksilla ei näytä olevan ongelma
Kokoomuksen Hans Wallmarkin mukaan turvallisuuspolitiikan muotoilussa voisi ottaa esimerkkiä Suomesta ja siitä, miten täällä valmistellaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja. Nato-option ja Suomi-yhteistyön lisäksi aihetta keskusteluun antaisi Wallmarkin mukaan myös se, mitä Pohjoismaita ja EU:ta koskevan Ruotsin solidaarisuuslauseke tuen antamisesta merkitsee Britannialle, joka ei ole enää osa unionia.
Ruotsin hallituksen haluttomuutta kirjata Nato-optiota ei voi perustella yleisellä kansalaismielipiteellä. Nato-jäsenyyden kannatus lähentelee tammikuussa julkistetun kyselyn mukaan Ruotsissa jo 50:tä prosenttia. Luku on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jäsenyyttä sotilasliitossa vastustaa Suomessa useampi kuin joka toinen, Ruotsissa vain joka kolmas.
Huolen väärästä viestistä sotilaallisen liittoutumattomuuden suhteen voi myös sikäli kyseenalaistaa, että Yhdysvaltain erikoisjoukot – ja viimeksi strategiset pommikoneet – ovat harjoitelleet näyttävästi Ruotsissa. Puolustusministeri Peter Hultqvist ei ole salaillut, että yhteisharjoitusten eräs tehtävä on nimenomaan lähettää turvallisuuspoliittinen viesti Venäjän suuntaan.