Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä yli 90 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta.
Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen, ja näistä suurin osa oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.
Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Tämän vuoden alusta mitoitus on ollut vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Lopulta 1. huhtikuuta 2023 henkilömitoituksen on oltava 0,7.
Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrät ovat pysyneet ennallaan, mutta avustavaa henkilöstöä on palkattu lisää. Heihin kuuluvat muun muassa hoito- ja laitosapulaiset ja hoiva-avustajat.
Yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista tarvitaan vuoteen 2030 mennessä
Vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1. lokakuuta 2020. Sen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.
– Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksiköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo tiedotteessa.
Lakisääteisen mitoituksen yhä kasvaessa yksiköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Tätä vaikeuttaa kuitenkin kireä rekrytointitilanne.
– Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.
Tilanne on hänen mukaansa vaikein ensi vuonna, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisää työntekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.
Vuoteen 2030 mennessä vanhustenhoitoon tarvitaan kaikkiaan yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen takia.