Koronaepidemian vuoksi tehdyt erilaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet vanhusten psyykkiseen ja fyysiseen kuntoon. Esimerkiksi vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arviosta. Raportissa käydään läpi koronaepidemian vaikutuksia hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.
Asiantuntijat toteavat, että vanhuspalvelujen taloustilanne huolestuttaa.
– Osa kunnista ja kuntayhtymistä tarvitsee lisärahoitusta vanhuspalveluihin epidemiatilanteen vuoksi. Lisäksi taloustilanne on heikko joissakin vanhuspalvelujen toimintayksiköissä, raportissa sanotaan.
Samalla huomautetaan, että valvontaviranomaisen voi olla syytä seurata tilannetta kyseisestä näkökulmasta jatkossa ja epidemian pitkittyessä.
Myös omaishoitajien jaksamisen kerrotaan olleen koetuksella, sillä esimerkiksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu kaikilla alueilla tyydyttävästi. Asiantuntijat varoittavat, että riittämätön tuki voi aiheuttaa merkittävän uhan omaishoitajien terveydelle.
Koronan pitkittyessä hoito- ja palveluvelka kasvaa
Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin.
– Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin, asiantuntijat toteavat.
Asiantuntijat kirjoittavat, että jos tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, on arvioitu, että palvelu- ja hoitovelkaa saadaan kurottua kiinni suun terveydenhuollossa, mutta ei muilla sektoreilla. Palvelu- ja hoitovelan arvioidaan näkyvän vielä parin vuoden päästä, mutta tilanne vaihtelee alueittain.
Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että jos koronaepidemia pitkittyy, kasvaa palvelu- ja hoitovelka entisestään.
– On riskinä, että vakavat sairaudet pääsevät kehittymään pidemmälle ennen diagnoosia, pitkäaikaissairaiden hoitotasapaino heikkenee ja esimerkiksi psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. On todennäköistä, että väestölle kehittyy patoutunutta hoidon tarvetta, koska yhteydenottoa terveydenhuoltoon siirretään odotettaessa epidemiatilanteen rauhoittumista, raportissa todetaan.
– Pelkona on, että jos ja kun erikoissairaanhoidon hoitovelka kasvaa, käynee niin, että rajallisia voimavaroja suunnataan erikoissairaanhoidon jonojen lyhentämiseen ja sote-uudistuksen tavoitteenakin oleva peruspalvelujen vahvistaminen jää paitsioon ja toteutumatta, asiantuntijat huomauttavat.
Korona-aika lisännyt yksinäisyyden tunnetta
Raportin mukaan koronaepidemia on lisännyt yksinäisyyden tunnetta noin joka neljännellä työikäisistä ihmisistä.
Yksinäisyyden tunteita kokevien osuus on kuitenkin laskenut hieman keväästä. Silloin yksinäisyyttä poti 32 prosenttia työikäisistä, kun luku oli syys–lokakuussa 26 prosenttia.
Yksinäisyyden kokemuksia on hieman enemmän nuoremmassa ikäluokassa ja korkeammin koulutetuilla kuin vanhemmilla ja vähemmän koulutetuilla.
Neljännes kokee perheen kanssa vietetyn ajan vähentyneen, kun taas 40 prosenttia kokee sen lisääntyneen. Lisääntymistä raportoineiden osuus on pysynyt samana koko seuranta-ajan. Vähenemistä raportoineiden ihmisten osuus on puolestaan laskenut 31 prosentista 25 prosenttiin.
Raportista selviää myös, että etätyö on lisääntynyt etenkin korkeammin koulutetuilla, sähköinen asiointi nuoremmilla ihmisillä sekä painajaisunet ja univaikeudet erityisesti naisilla.
Nyt julkaistu raportti on jatkoa keväällä tehdylle koronaepidemian vaikutuksia tutkineelle raportille. Tuoreimmassa raportissa on hyödynnetty muun muassa serologista väestötutkimusta, jossa kutsutaan noin viikoittain satunnaisesti valittu otos 18–69-vuotiaita ihmisiä verikokeisiin. Kokeiden avulla tutkitaan, onko ihmisillä havaittavissa koronan vasta-aineita.
Lisäksi osallistujia on pyydetty täyttämään lyhyt kysely arkielämän ja elintapojen mahdollisista muutoksista.