Työministeri Tuula Haataisesta (sd.) on järkyttävää, että Suomeen on syntynyt ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön kulttuuri, ja se on hänen mielestään pysäytettävä. Siivousalan alipalkkaukseen liittyvistä epäkohdista on ollut tietoa, mutta Helsingin Sanomien juttu paljasti uusia yksityiskohtia rikkomuksista.
– Silmiinpistävää on, että tässä on selvästi myös ihmiskaupan piirteitä, Haatainen kommentoi STT:lle uutista.
Ministerin mukaan nopeimpia keinoja epäkohtien muuttamiseksi olisi hallinnollisen sanktion käyttöönotto alipalkkaustilanteissa.
– Olen kiirehtinyt, että saataisiin nopeammalla aikataululla esityksiä.
Hän kannattaa myös lämpimästi ammattiliittojen ryhmäkanneoikeutta. Se auttaisi heikossa asemassa olevaa työntekijää, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia käydä itse oikeusprosesseja. Haatainen sanoo kiirehtineensä myös tämän asian lainvalmistelua.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään siivousalan vakavista epäkohdista. Työntekijöiden hyväksikäyttö on lehden laajan selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista. Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muistuttaviksi. Siivousalalla työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja turvapaikanhakijoita.
"Kuntien ja valtion valvottava, millaisia palveluja ostavat"
Haataisen mielestä hallinnossa pitää nyt terästäytyä ja tarkistaa, miten käytännössä käytetään oikeutta evätä ulkomaisten työntekijöiden työlupien saanti yrityksiltä, joissa havaitaan työntekijöiden hyväksikäyttöä ja rikkomuksia. Myös viranomaisille pitää selvästi vahvistaa viestiä, että tämä on vakava asia, tähän on puututtava eikä tällaista sallita. Kuntien ja valtion tulisi myös nykyistä paremmin valvoa, millaisia palveluja ne ostavat.
– Eivät ne niin monimutkaisia alihankintaprosesseja ole, etteikö siitä nyt kiinni pysty pitämään ja seuraamaan.
Haatainen toteaa, että hälytyskellojen pitäisi soida, jos yritys tarjoaa huomattavan halvalla siivousurakan. Lisäksi pitäisi selvittää yrityksen aiempaa historiaa.
Hankintaprosesseissa on Haataisesta varmasti osaamisen kehittämisen paikka, kun työvoiman hyväksikäytön ilmiötkin ovat viime vuosina yleistyneet.
Työsuojeluvalvojalle kelpaisivat nykyistä järeämmät aseet
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan Eerik Tarnaalan mukaan siivousalan ongelmat ovat työsuojeluviranomaisten tiedossa, mutta keinoja puuttua niihin saisi olla enemmän.
– Meidän viranomaisten keinot ovat aika rajalliset. Se, miten niitä tulisi laajentaa, on pikemminkin lainsäätäjien asia, sanoo Tarnaala.
Aluehallintovirastot voivat tehdä tarkastuksia työpaikoille sekä antaa toimintaohjeita ja kehotuksia. Jos ohjeita kerrasta toiseen ei ryhdytä noudattamaan ja lakiakin rikotaan, seuraava keino on tehdä poliisille rikosilmoitus esimerkiksi kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.
Tarnaalan mukaan yksi käyttökelpoinen ase työsuojeluviranomaisten käsissä voisi olla hallinnollinen laiminlyöntimaksu, jonka uhalla velvoitteistaan luistava työnantaja voitaisiin patistaa hoitamaan asiat kuntoon.
– Alipalkkauksen kriminalisoinnista on viime aikoina puhuttu, mutta kukaan ei ole vielä sanonut kovin selkeästi, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Suomessahan ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Alipalkkauksen kriminalisointi vaikuttaisi muuhunkin kuin ulkomaisen työvoiman valvontaan, Tarnaala toteaa.
Työsuojeluvalvonnan suurin ongelma ei Tarnaalan mukaan nykyisellään ole se, että valvovaa henkilöstöä ei olisi riittävästi. Oleellisempaa olisi saada valvojille riittävän järeät keinot käyttöön.
Pääministeri kommentoi asiaa Twitterissä
Joukko muita yhteiskunnan vaikuttajia kertoi näkemyksiään siivousalan epäkohdista ja ongelmiin puuttumisesta sunnuntaina sosiaalisessa mediassa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti Twitterssä kantaa asiaan .
– Tilanne suomalaisilla työmarkkinoilla on täysin kestämätön, kun työntekijöiden hyväksikäyttöä esiintyy näin laajasti ja systemaattisesti. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan niin lainsäädäntömuutoksia kuin viranomaisten resurssien vahvistamista, hän kirjoittaa.
Marin huomauttaa, että työvoiman hyväksikäytön pitäisi olla työnantajalle niin suuri taloudellinen riski, että se ei kannata.
– Myös ammattiliitoille pitää antaa tehokkaampia keinoja puuttua epäkohtiin. Kanneoikeus olisi tällainen keino, hän sanoo.
Myös maahanmuutosta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) otti sunnuntaina kantaa asiaan Twitterissä ja vaati, että pakkotyöhön ja työvoiman moninaiseen hyväksikäyttöön on puututtava monin ja monien eri toimijoiden keinoin.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää tärkeänä julkisten hankintojen kriteerien ja osto-osaamisen parantamista.
– Hinta ei voi olla ainoa kriteeri, ja hankinnoista vastaavan tulisi tuntea ja hyödyntää hankintalain tarjoamat mahdollisuudet täysin, hän totesi .
Romakkaniemi ehdotti myös, että Suomeen perustettaisiin erityinen viranomaisyksikkö, joka keskittyisi auttamaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tilannetta ja puuttuisi epäkohtiin vakavasti.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korosti lakien noudattamista. Hän huomautti myös, että Suomen työmarkkinajärjestelmä hylkii hauraimmassa asemassa olevia. Myös Pentikäinen nosti esille hankintaosaamisen parantamisen.
Ammattiliitossa ilmiö tunnistetaan
Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo arvioi, että suuri enemmistö siivousalan yrityksistä toimii moitteettomasti.
– Mutta toimijoita on niin paljon, että mukaan mahtuu laitapuolen kulkijoita. On järkyttävää, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla tällaista. Meillä olisi mahdollisuus kitkeä tämä ilmiö, mutta emme ole onnistuneet saamaan sitä kuntoon.
Ylitalo harmittelee, että kaltoin kohdellut työntekijät osaavat ottaa vain harvoin yhteyttä ammattiliittoon. Hän muistuttaa, että liitto auttaa laajasti.
– Ei tarvitse olla jäsen, sillä jos on uhkaavassa tilanteessa tai heikommassa asemassa, häntä autetaan myös.
Ylitalo kertoo, että PAM on tehnyt viranomaisten kanssa yhteistyötä esimerkiksi palkkasaatavien osalta.
Ylitalon mukaan yksi tapa vähentää ulkoistettujen palveluiden epäkohtia olisi muuttaa hankintalakia niin, että työsuhteeseen palkkaamisen kriteerit otettaisiin huomioon hankinnoista päätettäessä. Toinen tapa voisi olla alipalkkauksen kriminalisointi.
– Työsuojeluviranomaisilla tulisi olla käytössään tuntuva hallinnollinen sanktio, jos epäkohtia ilmenee. Tällöin työnantajan olisi pakko toimia asiassa. Ammattiliittojen työtä auttaisi kovasti ammattiliittojen kanneoikeus, Ylitalokin painottaa.