Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Ruotsin puolueet eivät kyenneet sopimaan puolustuslinjauksista – voi heijastua yhteistyöhön Suomen kanssa, arvioi tutkija

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Turussa heinäkuussa 2018. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT–TT

Ruotsin puolueiden kyvyttömyys sopia puolustuksen lähivuosien kehityslinjoista voi heijastua myös puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Yhteistyön ja etenkin yhteisen harjoittelun mielekkyyden voi kyseenalaistaa tilanteessa, jossa toisen osapuolen sotilaallinen suorituskyky ei vaikuta riittävän mahdollisen avun antamiseen.

– On paljon vaikeampaa edetä puolustusyhteistyössä syvälliseen suunnitteluun, jos kyse ei ole enää vain siitä, päättäväkö Ruotsin poliitikot tukea Suomea, Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa puolustusvoimiaan alas ajaneen Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn puutteet olivat hyvin tiedossa naapurimaiden puolustusyhteistyön alettua muutamia vuosia sitten tiivistyä. Mukana on kuitenkin kulkenut ajatus siitä, että asiaa työstetään ja että jossain vaiheessa 2020-luvulla Ruotsilla on operatiivisesti huomattavasti aiempaa suorituskykyisemmät puolustusvoimat.

Hallitus ja oppositio riitelevät rahasta

Puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti tiistaina, että valtiopäiväpuolueiden yhteisen puolustuskomitean (Försvarsberedning) neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Porvarioppositio olisi halunnut puolustukseen lisää rahaa jo aiemmin sovittujen korotusten päälle, mihin sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ollut valmis sitoutumaan.

Hultqvistin mukaan parlamentille syksyllä annettavan esityksen valmistelu jatkuu nyt hallituksen piirissä. Sosiaalidemokraattien ja vihreiden vähemmistöhallituksella voi kuitenkin olla vaikeaa saada omaa näkemystään läpi valtiopäivillä.

Yksimielisyyden puute asettaa Salonius-Pasternakin mukaan tavoitteen Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn merkittävästä parantumisesta kyseenalaiseksi.

– Raportteja on kyllä saatu aikaiseksi, mutta kun pitäisi laittaa rahaa peliin, siinä jumittaa, hän kuvaa tilannetta.

Epävarmuus rahoituksesta vaikeuttaa Ruotsin puolustusvoimien järkevää investointien tekemistä. Maavoimien uuden prikaatin perustamista – kenties Suomen avuksi – on uskaliasta suunnitella, jos sen ylläpitoon ei ehkä tulekaan varoja, Salonius-Pasternak kuvaa.

Hultqvist muistutti, että akuutti koronakriisi syö valtavasti valtion varoja. Hänen mukaansa hallitus haluaa odottaa kaksi vuotta ennen kuin puolustuksen lisämäärärahoista vuoden 2025 jälkeen keskustellaan.

– Minusta se ei ole kovin paljon pyydetty, Hultqvist sanoi.

Erimielisyys on turvallisuuspoliittinen viesti

Tällainen tilanne saattaa merkitä harkinnan paikkaa myös kumppanille. Puolustusyhteistyöstä saadaan paljon hyötyjä, mutta se vie aina myös jonkin verran omia resursseja, Salonius-Pasternak muistuttaa.

– Jossain vaiheessa Suomessa voidaan katsoa, että nyt me vähennämme tätä yhteistyötä, koska epävarmuus siitä, mitä voimme kumppanilta saada vain kasvaa ja kasvaa, Salonius-Pasternak sanoo.

 – (Sota)pelaamista voi toki jatkaa pöydillä, mutta ei välttämättä kannata jatkaa tuhansien sotilaiden harjoittamista metsässä, jos tiedetään, että oikeassa tilanteessa kapasiteettia harjoitellun toteuttamiseen ei ole, hän jatkaa.

Ruotsi on Salonius-Pasternakin mukaan ollut Suomesta poiketen hanakka nostamaan yhteisharjoittelut kumppaneiden kanssa esiin turvallisuuspoliittisina viesteinä ulkomaailmalle. Näin esimerkiksi teki hiljattain puolustusministeri Hultqvist amerikkalaisten B1-pommikoneiden lennettyä Ruotsissa.

– Kyvyttömys sopia puolustusmenoista antaa kyllä vastakkaisen signaalin, Salonius-Pasternak toteaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka