Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Joko Ruotsissa saadaan vastaus ikuisuuskysymykseen, kuka murhasi Olof Palmen?

Yli kolme vuosikymmentä jatkuneet murhatutkimukset olivat hyvää vauhtia painumassa unholaan, kun syyttäjä pudotti helmikuun tv-haastattelussa pommin: hän aikoisi kertoa, miten kaikki tapahtui, ja ilmoittaa joko syytteen nostamisesta tai esitutkinnan lopettamisesta. AFP / LEHTIKUVA

STT

Keskellä pahaa koronaepidemiaa elävässä Ruotsissa odotetaan vihdoin päätepistettä maata vuosikymmeniä piinanneelle kansalliselle traumalle pääministeri Olof Palmen murhasta. Jotkut asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että hartaat toiveet spekulaatioiden loppumisesta saattavat olla ylimitoitettuja.

Yli kolme vuosikymmentä jatkuneet murhatutkimukset olivat hyvää vauhtia painumassa unholaan, kun syyttäjä Krister Petersson pudotti helmikuun tv-haastattelussa pommin: hän aikoisi kertoa, miten kaikki tapahtui, ja ilmoittaa joko syytteen nostamisesta tai esitutkinnan lopettamisesta. Odotettu tieto julkistetaan Tukholmassa keskiviikkona aamupäivällä.

Kenenkään ei tiedetä olevat epäiltynä tai tutkintavankeudessa. Ruotsissa onkin jo arveltu, että Palmen murhaan syylliseksi nimettävä henkilö saattaa olla kuollut. Jos syyte näin ollen jää nostamatta ja oikeudenkäynti pitämättä, täytyisi todisteiden olla melko mullistavia ja vedenpitäviä, jotta Palmen murha voitaisiin siirtää selvitettyjen tapausten mappiin.

Oikeuskansleri Mari Heidenborgin mukaan tämä on hyvin mahdollista myös ilman tuomiota. Uppsalan yliopiston prosessioikeuden professori Eric Bylander sen sijaan epäilee.

– Sehän on osa tragiikkaa tässä kansallisessa traumassa. Jos henkilö, joka todennäköisesti tuomittaisiin, on kuollut, emme voi koskaan varmuudella tietää, kuinka kaikki tapahtui, verrattuna siihen mitä tietäisimme, jos saisimme jonkun vastuuseen tuomioistuimessa, hän sanoi SVT:n haastattelussa.

Yksi järeä luoti tappoi

Palme-tutkimukset olisivat voineet päättyä jo 2011, kun henkirikos olisi Ruotsin silloisen lainsäädännön mukaan vanhentunut. Edellisenä vuonna hyväksytty lakimuutos kuitenkin mahdollisti tutkinnan jatkumisen. Vihjeitä poliisin Palme-ryhmälle on tullut tasaiseen tahtiin ja aineistoa kertynyt, vanhanaikaisesti ilmaistuna, jo noin 250 hyllymetriä.

Olof ja Lisbeth Palme olivat olleet poikansa Mårtenin ja tämän tyttöystävän kanssa elokuvissa Tukholmassa 28. helmikuuta 1986. Iltayhdentoista aikaan he kävelivät kohti kotiaan Sveavägenillä, kun joku ampui kaksi laukausta takaapäin järeällä revolverilla.

Toinen luodeista lävisti Olof Palmen ruoka- ja henkitorven sekä aortan, toinen raapaisi hiuksenhienosti Lisbeth Palmen selkää. Mies poistui juosten paikalta eikä häntä nähty sen koommin. Sattumalta paikalle ajanut ambulanssi vei Palmen sairaalaan, missä hänet julistettiin kuolleeksi hiukan puolenyön jälkeen.

Tutkinnassa tehtiin jo alkuvaiheessa pahoja virheitä, surmapaikkaa ei esimerkiksi eristetty tarpeeksi laajalti ja ihmiset päästettiin tuomaan paikalle kukkia.

– Sieltähän olisi voinut löytyä jälkiä murhaajasta, tupakantumppi tai mitä tahansa, sanoo tapaukseen perehtynyt toimittaja Gunnar Wall uutistoimisto TT:lle.

Tärkeät todisteet eli kaksi Winchester-Western 357 Magnum -luotia löytyivät nekin sivullisten toimesta vasta seuraavina päivinä.

Murhatutkimuksen johtoon nimettiin aluksi Tukholman lääninpoliisinmestari Hans Holmér, jolla ei Wallin mukaan ollut aiempaa kokemusta murhatutkinnasta. Hän erosi seuraavana vuonna. Lisäksi silminnäkijöiden kuulemiset hoidettiin huonosti, eikä poliisi saanut kokonaiskuvaa siitä, keitä kaikkia Sveavägenillä oli ollut paikalla murhahetkellä.

Murhaajan "tunnistaminen" meni pieleen

Palmen murha on itse asiassa jo kertaalleen ratkennut. Heinäkuussa 1989 Tukholman käräjäoikeus tuomitsi elinkautiseen Sollentunasta kotoisin olevan laitapuolen kulkijan ja narkomaanin Christer Petterssonin. Se, että hovioikeus joutui vapauttamaan hänet vain muutamaa kuukautta myöhemmin, johtui jälleen suurelta osin poliisin virheistä.

Palmen leski Lisbeth osoitti Petterssonin usean henkilön tunnistusrivistä, eikä ihme, sillä muut "epäillyt" olivat siviilipukuisia poliisimiehiä. Lisäksi poliisit olivat lipsauttaneet Lisbethille pidättäneensä murhasta epäiltynä päihteiden väärinkäyttäjän.

– Kyllähän tuosta näkee, kuka on alkoholisti, Lisbethin kerrotaan todenneen riviä katsoessaan.

Pettersson säilyi silti poliisin kirjoissa epäiltynä. Hän kuoli vuonna 2004.

Ratkaisun puuttuessa Palmen murhan tiimoilta on syntynyt koko joukko enemmän tai vähemmän uskottavia teorioita. Alkuvaiheessa vahvat epäilyt kohdistuivat kurdien PKK-järjestöön, jonka Palmen hallitus oli luokitellut hieman aiemmin terroristijärjestöksi PKK:n surmattua PKK-loikkareita Ruotsissa.

Yhdysvaltoja ja Etelä-Afrikan rotusortohallintoa kärkkäästi arvostelleen vasemmistolaisen pääministerin murhan katsottiin sopivan myös CIA:n tai Etelä-Afrikan tiedustelupalvelun pirtaan.

Lisäksi epäiltynä on ollut muutama ruotsalainen yksityishenkilö, äärioikeistolainen "33-vuotias" ja tapahtumapaikalla ollut "Skandia-mies", molemmat nyt jo edesmenneitä.

Uskottavuuden äärilaidalla ovat ehkä teoriat siitä, kuinka Palmen tosiasiassa murhasivat häneen kyllästyneet oikeistolaiset ruotsalaispoliisit tai muut valtiolliset toimijat. Tai ehkä "uhri" ei ollutkaan Palme itse vaan näyttelijä, kun taas hiv-tartunnan saanut pääministeri katosi Ranskaan ja eli elämänsä loppuun piilotellen sikäläisessä linnassa.

---

Korjattu aiempaa uutista klo 20.09: Syyttäjän sukunimi on Petersson, ei Peterson.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka