Parhaillaan pelattava jalkapallon miesten MM-turnaus Qatarissa on kerännyt kritiikkiä etenkin ottelutapahtumien ulkopuolisten asioiden takia, mutta myös tulevat kisaisännät painivat haasteiden kanssa.
Seuraava miesten MM-lopputurnaus järjestetään neljän vuoden päästä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Kyseiseen turnaukseen liittyvät huolet ovat lähinnä peleihin ja turnausmuotoon liittyviä.
Vuoden 2026 turnauksessa on ensimmäistä kertaa mukana 48 maata, kun Qatarin MM-kisoissa joukkueita on 32. Qatarin MM-kisoissa pelataan 64 ottelua, kun neljän vuoden päästä luku on vähintään 80.
Esimerkiksi jalkapallon pelaajayhdistysten kansainvälinen kattojärjestö Fifpro on ilmaissut huolensa ottelumäärien kasvusta huippujalkapallossa. Ottelumäärien kasvu vähentää pelaajien lepo- ja palautumisaikaa, mikä lisää loukkaantumisriskiä.
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on lisäksi tuonut esille ajatuksen miesten MM-lopputurnausten pelaamisesta kahden vuoden välein nykyisen neljän sijaan.
Kolmen vai neljän maan lohkot?
Vuoden 2026 MM-lopputurnauksessa maat on tarkoitus jakaa kolmen joukkueen alkulohkoihin, joista kustakin kaksi parasta etenee jatkoon. Nykyään MM-kisoja pelataan neljän joukkueen lohkoissa.
Kolmen joukkueen lohkot ovat nostaneet kritiikkiä esimerkiksi tuloksella taktikoinnin ja sopupeliriskien kasvamisen takia. Lisäksi monet uskovat alkulohkojen päätöskierroksen draaman vähenevän, jos kaikki samassa lohkossa pelaavat maat eivät päätä lohkourakkaansa samaan aikaan.
Fifan kansainvälisen jalkapallokehityksen johtaja Arsene Wenger totesi viime sunnuntaina, ettei lopullista päätöstä seuraavien MM-kisojen turnausmuodosta ole tehty.
– Se on joko 16 kolmen joukkueen lohkoa, 12 neljän joukkueen lohkoa tai kaksi puoliskoa, joissa kummassakin on kuusi neljän joukkueen lohkoa, valmentajasuuruus Wenger sanoi ESPN:n mukaan.
Mikäli turnauksessa olisi 12 neljän joukkueen lohkoa, ja Fifan suunnitelmat 32 maan jatkopeleistä pysyisivät voimassa, otteluja kertyisi peräti 104.
Tulevan MM-turnauksen kohdalla huolta herättää myös sää, sillä turnausta on määrä pelata monissa kaupungeissa, joissa on kesällä normaalisti hyvin kuuma.
Qatarin kohdalla keskustelua ovat herättäneet etenkin maan ihmisoikeustilanne, esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen heikko asema sekä MM-rakentamisessa mukana olleiden siirtotyöläisten työolot ja lukuisat kuolemat.
Turnaus pelataan poikkeuksellisesti loppuvuodesta Qatarin paahtavan kesäsään takia. MM-kisojen ajankohta sotkee lukuisia kansallisia sarjoja ja lisää pelaajien ottelukuormaa. Qatarin valintaan kisaisännäksi on liitetty myös vahvoja lahjusväitteitä.
Yhteishaut vahvistuva ilmiö
Fifan hallitus äänesti Qatarin MM-isännäksi 12 vuotta sitten. Samalla Venäjä äänestettiin vuoden 2018 MM-kisojen järjestäjäksi. Valinnan teki 22 jalkapallojohtajaa, mutta alun perin heitä piti olla 24.
Nykyään MM-turnausisännästä äänestävät kaikki Fifan yli 200 jäsenliittoa, mikä on lisännyt avoimuutta ja luultavasti pienentänyt korruptioriskiä. Vuoden 2030 MM-järjestäjä on määrä päättää vuonna 2024.
Toistaiseksi ilmoitetut yhteishaut ovat Espanja/Portugali/Ukraina, Uruguay/Argentiina/Chile/Paraguay ja Egypti/Kreikka/Saudi-Arabia. Marokko aikoo hakea turnausta yksin.
Osaa yllä mainituista hauista ei ole virallisesti vahvistettu, ja lisäksi kiinnostuksensa ovat ilmaisseet myös muutamat muut maat.
Joukkuemäärän nousu näyttää johtaneen siihen, että MM-turnauksia haetaan lähinnä yhteishauilla, koska tapahtuma paisuu niin massiiviseksi. Se tuo logistisia ja ympäristökuormitukseen liittyviä haasteita.