Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pallo on nyt Edon Maxhunilla, ja hän tietää kenelle se pitää toimittaa

Kuka on Suomen koripallomaajoukkueen tärkein pelaaja, kun EM-kisat alkavat perjantaina ottelulla Israelia vastaan?

Edon Maxhuni harkitsee hetken ja päästää pitkän öön ennen kuin vastaa.

– Sanotaan, että jokainen on yhtä tärkeä. Meillä on Lauri (Markkanen) ja Sasu (Salin) ja kokeneista (Petteri) Koponen ja (Shawn) Huff, mutta jokainen tuo kentälle omat vahvuutensa. 12 pelaajaa on tärkeitä, Maxhuni sanoo prahalaisen hotellin aulakahvilassa.

Se on diplomaattinen vastaus, mutta selvää on, että Lauri Markkanen on jo vuosien ajan ollut Suomen kaikkien aikojen paras koripalloilija. Markkasen panos kentällä on ratkaiseva ja asema niin erityinen, ettei Markkasta ole päästetty yksittäishaastatteluihin maajoukkueesta koko kesän aikana.

Mutta Markkanenkin tarvitsee pelinjohtajan, joka toimittaa pallon hänelle oikeisiin paikkoihin. Ja kun Suomi avaa EM-kisat perjantaina, Suomen pelinjohtajana aloittaa Maxhuni.

– Laurin kanssa pelaaminen on helppoa. Hän tietää mitä tarvitsee, ja minä tiedän, mitä hän tarvitsee. Hän on pitkä kaveri, joka osaa liikkua ja lukea peliä. Ei siinä pointille (pelinjohtajalle) jää muuta kuin nauttia ja käyttää häntä, Maxhuni sanoo.

Ennen koronapandemiaa koripallomaajoukkueessa ehdittiin elää parikymmentä vuotta siten, että ykköspelinjohtajasta ei tarvinnut keskustella. Se oli ensin Teemu Rannikko ja sitten Petteri Koponen, jos he vain olivat käytettävissä.

Molemmat ovat mukana EM-Prahassa, mutta eivät enää entisissä rooleissaan. Rannikko on apuvalmentaja, ja lonkan nivelrikon hidastama Koponen pelaa vaihtomiehenä uransa viimeisiä pelejä.

– Olen vähän surullinen, että en päässyt pelaaman Teemun kanssa. Siitä olen kiitollinen, että hän on nyt valmentajana täällä, häneltä saa paljon apua. Petskun kanssa olen taas pelannut, ja hän antaa neuvoja. Kuuntelen mielelläni hänen kokemuksiaan uraltaan myös seurajoukkueista.

"Se ei pelota"

Vaikka Maxhuni on 24-vuotiaana aikuisten arvokisojen ensikertalainen, hänellä on jo lähes vuosikymmenen ajalta kokemusta yhdessä Markkasen kanssa pelaamisesta. Maxhuni oli jo vuonna 2013 mukana vuotta nuorempana alle 16-vuotiaiden maajoukkueessa yhdessä vuotta vanhemman Markkasen kanssa.

Sen jälkeen Maxhuni on pelannut lukuisat nuorten maaottelut ja kolunnut miesten I divisioonaa A:ta HBA Märskyn joukkueessa yhdessä Markkasen kanssa. Pitkä yhteinen kokemus on näkynyt tämän kesän MM-karsintapeleissä, joissa Maxhuni on syötöillään ruokkinut tuloksekkaasti Markkasta.

– Lauri on palloscreenissä tosi vahva. Hän poppaa ja pystyy pelaamaan yksi vastaan yksi, koska on melkein aina nopeampi kuin vastustajan nelonen tai viitonen. Totta kai hän pelaa myös riman yläpuolella, Maxhuni sanoo.

Palloscreenien pelaaminen on myös Maxhunin vahvuus. Hän osaa heittää kaukaa suoraan kuljetuksesta, mutta on viime aikoina osoittanut myös entistä parempaa syöttötaitoa.

– Olen paljon äänessä ja johdan kaverit oikeille paikoille, löydän vastustajan heikkoudet ja kun tarvitaan ratkaisevia heittoja, se ei pelota, vaan on mun vahvuus, Maxhuni sanoo.

Aiemmin puolustusta pidettiin Maxhunin heikkoutena.

– Fyysinen puoli on kehityskohde. Olen vähän lyhyt, joten se pitää kompensoida vahvuudella erityisesti puolustuspäässä. Sitä on tehty jo monta vuotta. Pari steppiä tarvitaan vielä ennen kuin olen valmis.

"Aika arvokkaat kisat"

Maxhunin isä Besim Maxhuni pakeni vaimonsa kanssa Kosovosta 1992 Jugoslavian hajoamissotien takia.

– He tulivat Puolan kautta, siellä heillä oli mahdollisuus jäädä, mutta he jatkoivat Ruotsiin. Sieltä ei tarjottu paikkaa, mutta he pääsivät Suomeen, Maxhuni kertoo.

Maxhunin vanhemmat siskot syntyivät Lohjalla, mutta perhe muutti työn perässä Hyvinkäälle, missä Edon Maxhuni on viettänyt lapsuutensa. Besim Maxhuni pelasi koripalloa sekä Lohjalla että Hyvinkäällä ja valmentaa edelleen.

– Iskä on isoin syy, miksi pelaan korista. Yritän olla samanlainen kuin hän, Maxhuni sanoo.

Maxhuni pelasi juniorivuotensa Hyvinkään Pontevassa ja matkusti yläkoululaisena joka arkiaamu Helsinkiin Pohjois-Haagan liikuntapainotteiseen yläkouluun.

– Minun piti ehtiä 6.40 tai 6.45 lähtevään bussiin Helsinkiin. Siinä jäi yönunet nuorella pojalla vähiin, mutta se on tuonut tuloksia. Se on vienyt mut siihen, missä olen nyt. Se oli pieni juttu, joka toi isoja juttuja, kiitos siitä koululle.

Lukiossa aikainen pendelöinti jatkui, kun Maxhuni siirtyi Mäkelänrinteen lukioon ja sen joukkueeseen HBA Märskyyn. Lukion jälkeen Maxhuni pelasi kaksi kautta Yhdysvaltain yliopistosarjaa Long Beach Statessa ennen kuin palasi Eurooppaan.

Viime kaudella Maxhuni pelasi Hollannin liigassa, mutta EM-kisojen alkaessa hän on edelleen vailla seurajoukkuesopimusta tulevaksi kaudeksi.

– Kesä on ollut pitkä. Pari kertaa olen ollut lähellä signausta, mutta yritän löytää oikean tilanteen ja paikan. Nyt se on jäänyt myöhäiseksi. Voi olla, että sopimus tulee näiden kisojen aikana. Sanotaan näin, että nämä voivat olla aika arvokkaat kisat.

Maxhuni kuvaa Suomen joukkueen ilmapiiriä täydelliseksi ja joukkueen odotuksia EM-kisoista isoiksi.

– Vaikka meillä on kahdeksan uutta arvokisapelaajaa, me on näytetty pitkän aikaa, että Suomi on joukkue, joka pystyy voittamaan isotkin maat. Ei me ilmaiseksi saatu paikkaa MM-kisoihinkaan. Tuskin kukaan tulee meitä vastaan takki auki. Totta kai haluan jatkopeleihin, Berliini on iso maali.