Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Mattsson ui Suomelle ensimmäisen olympiamitalin Tokiossa – Kahdeksan vuoden taistelu toi pronssin

Matti Mattsson ui pronssimitalille miesten 200 metrin rintauinnin finaalissa. Mattssonin olympiamitali on Suomen uintihistorian viides. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Rintauimari Matti Mattssonin tämän kauden huima kehitysloikka huipentui olympia-altaassa mitaliuinniksi. Viidettä kertaa tällä kaudella ennätystään kohentanut Mattsson lohkaisi Suomen ennätyksestä yli sekunnin ja otti 200 metrin rintauinnista pronssin.

Australian Izaac Stubblety-Cook karkasi rintamasta selvään voittoon olympiaennätyksellä 2.06,38. Hollannin Arno Kamminga sinnitteli hopealle ajalla 2.07,01, ja Mattsson läpsäisi kätensä kaakeliin ajassa 2.07,13.

Suomalaisuimareiden ensimmäinen olympiamitali 25 vuoteen. Siinä oli sulattelemista.

– Uskomaton saavutus. Tämä on ollut pikkupojasta asti älyttömän suuri unelma. En osaa oikein ymmärtää, mitä tuli tehtyä, 7-vuotiaana ensimmäiseen kilpailuun sukeltanut Mattsson kertoi tunnelmistaan.

Mattsson saavutti Barcelonan 2013 MM-kisoissa yllätyspronssin ja tähtäsi äänekkäästi kultamitaliin Rion 2016 olympialaisissa.

Hän karsiutui sillä kertaa finaalista ja pettyi häpeän rajoille.

– Jos Rion altaassa olisi ollut luukku, olisin sukeltanut siitä pois, enkä olisi ikinä palannut, Mattsson tunnusti Tokiossa.

Aikuismainen kunnioitus

Uran uusi ja iloisempi vaihe alkoi yhteistyöstä valmentaja Eetu Karvosen kanssa. Kaksikko on tehnyt monta peräkkäistä onnistunutta linjausta, mutta tulokset alkoivat näkyä vasta tällä kaudella.

Aiemmin Mattsson ui valtavia kilometrimääriä ja keskittyi vain yhteen kilpailuun vuodessa. Karvonen löysi helpomman tavan kehittää peruskestävyyttä, ja tekniikkaa varjellaan läpi kauden. Mattsson selvitti lopulta myös kaksi autoimmuunisairautta ja siirtyi yhteen päivittäiseen allasharjoitukseen, kun perheeseen tuli lapsia.

Kaksikon yhteistyössä on kaksi keskeistä tekijää.

– Yritämme olla kaikessa mahdollisimman avoimia, ja meillä on aikuismainen kunnioitus toisiamme kohtaan, Mattsson kiittelee ja tiivistää valmentajan merkityksen yhteen lauseeseen.

– Jos Eetu ei olisi tullut Poriin, en olisi uinut enää moneen vuoteen.

Mitalia itkettiin Porissa

Mattsson kiitti Tokiossa kaikkia tukijoitaan, mutta haastatteluissa nousi esiin tärkein tuki. Ensihoitajana Satakunnan pelastuslaitoksella työskentelevä Maiju-vaimo on auttanut kaikin tavoin.

– Vaimo on sanonut, että "nyt kannattaa uida, kun siihen on mahdollisuus". Ja hän on kuunnellut niinä päivinä, kun on mennyt huonosti, Mattsson korosti.

Mitaliriemun pariskunta jakoi tuoreeltaan puhelimitse.

– Oli tullut itku ja se alkoi uudestaan, kun soitin, Mattsson kertoi palkintojenjaon jälkeen.

– Lapset taisivat vielä nukkua.

Pian nelivuotias Varpu ja alle vuoden ikäinen Aarni ovat niin ikään edistäneet isän uintia.

– Lasten tulo on rauhoittanut levotonta sielua, ja olen saanut vapautta harjoitteluun ja urheiluun, Mattsson kertoi.

Vuoden lykkäys pelasti

Mattssonin mitalin taustalla on MM-pronssista alkanut kahdeksan vuoden hankala taival, joka alkoi kääntyä parempaan uuden valmentajan tuella. Sitten Mattsson sai otteen sairauksistaan alopeciasta ja keliakiasta.

– Pohjamudista on noustu. Porilainen hulluus on auttanut jatkamaan, Mattsson selitti sinnikkyyttään.

Mattssonin paluuyrityksen loppusuoralla koko maailma kohtasi uuden viruksen, joka siirsi Tokion kisojen vuodella.

– Koronapandemia pelasti meikäläisen, 27-vuotias Mattsson tunnusti, sillä viime vuonna hän ei olisi ollut valmis nykyiseen vauhtiin.

Pystyy väliaikojen perusteella vielä parempaan

Mattson otti olympiafinaalista pronssin jykevällä itseluottamuksella, teknisesti ehjällä uinnilla ja liikuttavalla tavalla taistellen. Samalla suoritus todisti, että hän pystyy vielä parempaan.

Mattsson kamppaili altaassa olympiavoitosta ja sai mitalin.

– Lähdin sillä mielellä, että finaalissa kaikki on mahdollista. Kirkkaimmasta taistelin ja voitto oli iskuetäisyydellä, mutta loppu ei tullut niin raivokkaasti kuin olisi pitänyt, Mattsson tiivisti.

Mattsson ui ensimmäisen 50-metrisen ajassa 28,96, toisen huimaan aikaan 31,89, kolmannen 32,50 ja viimeisen 33,78. Puolimatkan rohkea väliaika oli 1.00,85.

– Taktiikka oli aikalailla sellainen kuin Eetun (valmentaja Karvonen) kanssa puhuttiin, Mattsson jatkoi.

– En lähtenyt höntyilemään. Ensimmäinen 50-metrinen vähän rennommin, toisella vinstalla (50 m) pieni kiristys ja kolmannella lataamaan. Maltoin ekan piikin vielä kolmannella vinstalla, ettei tulisi lopussa totaalista hyytymistä.

Väliaikojen perusteella toinen allasväli oli tarpeettoman rivakka, mikä kostautui lopussa. Ihanteellisella vauhdinjaolla 197-senttinen Mattsson pystyy 2.07:n alitukseen.

Nyt on aika nauttia

Mattsson saavutti kahdeksan vuotta sitten MM-pronssin SE-ajalla 2.08,95. Tänä vuonna hän on kohentanut ennätystä viidesti. Keväällä aikaan 2.08,51, EM-kisoissa kahdesti, olympialaisten välierässä 2.08,22 ja finaalissa aikaan 2.07,13.

Mattsson tiesi, että hän kykenee parantamaan ennätystään sekunnin, vaikkei edellisten ennätysuintien parhaista 50-metrisistä saisi koottua nykyisen tasoista ennätysaikaa.

– Luotin välierän jälkeen, että paukut riittää ja uinti pysyy kasassa, Mattsson kertoi.

– Alku- ja välierissä oli käytössä ehkä 80 pinnaa (prosenttia). Erissä oli passailua, mutta finaalissa pääsin kiinni rintauintityyliini. Nyt siitä nautti.

Saavutus, tulos ja tunne vahvistivat Mattssonin uran jatkon.

– Kotona siitä on keskusteltu, Mattsson paljasti.

– Pariisin olympialaisiin on vain kolme vuotta, mutta ikääkin alkaa tulla pikku hiljaa. Mutta ei kai tätä leikkiä kannata keskeyttää, kun homma toimii. Täytyy nauttia siitä.

Kommentoi

Mainos: Etelä-Saimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Palvelut

Ruokapaikka