Etelä-Karjalan pieniä kuntia kuritetaan rajoituksilla, vaikka tartunnat painottuvat Lappeenrantaan ja Imatralle – Kuntakohtaisia rajoituksia ei silti ole luvassa

Koronatilanne on pysynyt vakaana Etelä-Karjalan pikkukunnissa. Tilannekuvaryhmä on usein pohtinut kuntakohtaisia rajoituksia, mutta todennut ne huonoksi keinoksi suitsia epidemiaa.

Etelä-Karjalan alueellinen tilannekuvaryhmä ei ole ottamassa käyttöön kuntakohtaisia koronarajoituksia, vaikka maakunnan pienissä kunnissa koronatilanne on pysynyt hyvänä. Katja Juurikko

Sini Lemmetty

Koronatilanne on viime viikkoina mennyt parempaan suuntaan koko Etelä-Karjalan tasolla. Lähinnä Imatran vastaanottokeskuksen tartuntarypäs on nostanut maakunnan tartuntamäärää parina viime päivänä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perjantaina päivittämien tietojen mukaan Etelä-Karjalan koronatartuntojen ilmaantuvuusluku kahdelta viikolta on 44,9. Ilmaantuvuusluku tarkoittaa koronatapausten määrää 100 000 asukasta kohden.

Vielä pari viikkoa sitten Etelä-Karjalan ilmaantuvuusluku oli 96.

Luvun tulisi olla alle 25, jotta maakunnassa voitaisiin alkaa siirtyä leviämisvaihetta alemmalle tasolle. Lisäksi esimerkiksi positiivisten näytteiden osuus testatuista tulisi olla alle kaksi prosenttia.

Pikkukunnat alemmille koronatasoille?

Etelä-Karjalan pienissä kunnissa on kuitenkin todettu koronatartuntoja hyvin vähän tai ei lainkaan viime viikkoina. Olisiko pikku kunnat mahdollista siirtää koronaepidemian perustasolle ja jättää Lappeenranta ja Imatra vielä toistaiseksi leviämisvaiheeseen?

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirrettiin tällä viikolla Oulun kaupunki perustasolta kiihtymisvaiheeseen. Muu maakunta jätettiin perustasolle.

Etelä-Karjalan alueellisen tilannekuvaryhmän puheenjohtaja Tuula Karhulan mukaan kuntakohtaisia rajoituksia on pohdittu monta kertaa, mutta ryhmä on päätynyt aina samaan lopputulokseen.

– Etelä-Karjala on sen verran pieni maakunta, että täällä on työssäkäynti ja asiointi muissa kunnissa hyvin yleistä. Siksi emme ole tehneet kuntakohtaisia päätöksiä koronarajoituksista.

Lappeenrannan motittaminen vaikeaa

Tilannekuvaryhmässä on tiedostettu, että pahimpina epidemiakuukausina Lappeenranta on ollut yliedustettuna koronatartuntojen määrässä. Kaupungin ilmaantuvuusluku kahdelta viikolta on 74.

Lappeenrannan rajaaminen omaksi epidemia-alueeksi olisi kuitenkin Karhulan mielestä ongelmallista.

– Lappeenrannassa ja pienissä Länsi-Saimaan kunnissa käydään töissä ja asioidaan puolin ja toisin. Lisäksi on todella paljon ihmisiä, jotka kulkevat Lappeenrannan ja Imatran väliä töiden vuoksi.

Karhulan mukaan tällä hetkellä on tärkeintä jatkaa lähikontaktien välttelemistä kaikissa maakunnan kolkissa. Imatran tautirypäs on yksi esimerkki siitä, että tautitilanne voi pahentua nopeastikin tietyllä alueella.

– Olemme edelleen aika lailla veitsenterällä, vaikka pahin epidemiapiikki onkin ohitse. Virusta on liikkeellä, ja parhaiten virukselta välttyy, kun rajaa ei-välttämättömät lähikontaktit minimiin, Karhula painottaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka