Lappeenrantalaisessa jalkapalloryhmässä pelaa futisäitejä ja -isiä, jotka ovat kannustaneet lapsiaan kentän laidalla vuosia — "Viisikymppinenkin voi oppia, ja se on valtava elämys"
Jalkapallo yhdisti ihmiset, jotka eivät kenties muuten olisi tavanneet toisiaan. Yhdessä pelaavat muun muassa opettajat, hoitajat, yrittäjä, kuraattori ja pankinjohtaja.
Mitä tapahtuu, kun joukko jalkapalloilevien lasten äitejä ja isiä keksii vihdoin perustaa oman futisryhmän? Syntyy aikuisharrastajien tiimi, jonka treeneissä ei niuhoteta, vaikka harrastajat ovatkin hurahtaneet lajiin. — Joukkueen henki on huumorintajuinen ja kannustava. Kun joku saa maalin, sitä tsempataan, että jes, hieno suoritus, Jonna Loikala kertoo. Lappeenrantalaisessa PEPOn aikuisharrastajien jalkapalloryhmässä ikäjakauma on nuorista yliopisto-opiskelijoista 58-vuotiaaseen. Viikoittain harjoituksissa Skinnarilan Visma-areenalla käy ryhmästä kerrallaan 10—20 pelaajaa. Naisia ja miehiä on noin puolet. — Harmi, että treenit on vain kerran viikossa. Olisi intoa pelata useamminkin. Yhtään treenikertaa ei ole jäänyt väliin, Loikala sanoo. Idea ryhmän perustamisesta syntyi PEPOn puheenjohtaja Kari Suniselle vuonna 2015. Toimintaa mainostettiin lähinnä PEPOn sisällä, mutta sana alkoi levitä ja kiinnostuneita kyselyitä tulla.