Etelä-Karjalassa metsää jää luonnon armoille, kun omistajana voi olla kahdeksankin kuolinpesää – Pekka Arponen ei vielä tiedä menevätkö metsät myyntiin, seuraavalle polvelle vai pesänjakoon

Pekka Arponen jatkoi isänsä jalanjäljissä metsänomistajana. Hän on vähitellen kasvattanut metsäomaisuuttaan sukulaisten kuolinpesistä ostamillaan palstoilla. Anu Kiljunen

Pekka Arponen, 61, harppoo määrätietoisesti metsätietä pitkin ja kertoo tonttinsa tekemättömistä töistä. Koivikosta olisi aika kaataa puuta ja läheisen männikön harvennus siirtyi, kun viime talvi oli liian kostea ja leuto. Tilaan kuuluu myös taimikko, joka pitäisi raivata.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Saimaan sisällöt.

Tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja