Suomalaisista yli 70 prosenttia kannattaa alueperusteisten tukien kohdentamista alueille, joiden asemaa Venäjän läheisyys ja sota Ukrainassa on heikentänyt. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa tutkimuksessa suomalaisilta löytyi ymmärrystä yhtä lailla Venäjän läheisyydessä olevien alueiden tukemiseen kuin harvaan asutuille alueille ja saaristoon.
Alueperusteisia tukia jaetaan Suomessa pitkälti EU:n koheesiopolitiikan kautta. Suomella on EU-jäsenyytensä ajan ollut koheesiopolitiikassa yksi agenda: Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erillisrahoitus. Se on luonut tilanteen, jossa rahoitusjärjestelmä ei tunnista alueiden kehityksen kokonaiskuvaa.
Tulevalla hallituksella on paikka uudistaa rahoitusmallia siten, että varojenjaossa huomioidaan alueiden kehityserot maakuntien välillä ja niiden sisällä. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa rahoitusmallin vaikuttavuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi energiakysymyksiin liittyvää tutkimusrahoitusta on järkevää kohdentaa Etelä-Karjalaan, jossa on alan erityistä osaamista.
Maan sisäisen rahanjakopolitiikan uudistamisen ohella Suomen on tehtävä vahvaa EU-vaikuttamista rahoitussaannon eteen. Suomen EU-agendalle on nostettava muuttunut geopoliittinen tilanne. Tässä Suomella ja Baltian mailla on yhteisiä edunvalvonnallisia intressejä.
Rahoitusta niin kansallisesti kuin EU:sta on löydyttävä myös liikenneväylien kehittämiseen. Kiteen Syrjäsalmen sillan uusimisesta aiheutuva todennäköinen liikennekatko Karjalan radalla osoittaa sujuvan raideliikenteen välttämättömyyden teollisuudelle ja henkilöliikenteelle. Pullonkaulat Karjalan radalta on saatava pois ja välityskykyä parannettava rakentamalla kaksoisraide Joutsenon ja Luumäen välille.
Teollisuuden toimintaedellytysten lisäksi uusia eväitä tarvitaan palvelusektorille. Imatran erä- ja luontokulttuurimuseosta ja sen valtionrahoituksesta tulee saada kirjaus hallitusohjelmaan. Ainutlaatuisesta museosta rakentuu vetovoimatekijä Saimaan alueen matkailulle. Museon uraauurtava rooli luontokulttuuriperinnön vaalijana luo myönteistä mielikuvaa Imatrasta ja alueesta laajemmin.
Miljardisopeutusten keskellä painivien hallitusneuvottelijoiden on siis hyvä tunnistaa aluekehittämisjärjestelmässä liikkuvien miljardien fiksu kohdentaminen sekä linjata toimista, jotka muuttuneessa maailmassa tukevat vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja aluetalouden uudistumista.
Satu Sikanen
Maakuntajohtaja
Etelä-Karjalan liitto
Jami Holtari
Elinvoimajohtaja
Etelä-Karjalan liitto