Turkin parlamentin torstain viimeisillä minuuteilla hyväksymä Suomen Nato-jäsenyys lisäsi merkittävästi turvallisuuden tunnettamme. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka kommentoi kollegojensa kanssa tilannetta heti tuoreeltaan perjantaiaamuna.
Samaa mieltä hänen kanssaan lienee suurin osa kansalaisista, sillä lähihistoriamme ei tunne toista yhtä paljon suomalaisia yhdistävää asiaa kuin Naton täysivaltaiseksi jäseneksi pääseminen.
Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä keskustelussa korostettiin kuitenkin sitä, että turvallisuutemme peruskuvio ei muutu. Suomi pitää itse edelleen huolta puolustuksestaan, mutta yhteistyössä on nyt mukana myös Nato.
Naton odotukset Suomea kohtaan ovat korkealla.
Suomen geopoliittinen asema sen sijaan muuttuu merkittävästi niin Naton kuin myös muun maailman silmissä. Naton raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuu, mikä merkitsee muun muassa arktisen alueen merkityksen kasvua. Lappikaan ei tulevaisuudessa ole enää vain poronhoito- ja matkailualuetta. Ja se, millaiseksi koko itäisen Suomen ja etenkin Kaakkois-Suomen rooli Natossa muodostuu, on kysymys, johon halutaan mahdollisimman nopeasti vastauksia.
Naton odotukset Suomea kohtaan ovat korkealla. Maamme puolustuksesta on pidetty hyvää huolta. Puolustusvoimamme on kehittänyt pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti puolustuskykyämme vuosikymmenien ajan – toisin kuin useat muut Euroopan maat. Osaamisellemme on kysyntää, mutta myös tarvetta Natossa.
Nähtäväksi sen sijaan jää, onko Suomen liittoutumattomana maana vuosia rakentamalle vahvalle kriisinhallinta- ja turvallisuuspolitiikalle sekä osaamiselle vielä käyttöä.
Dramaattisin vaikutus Nato-jäsenyydellämme on Venäjä-politiikkaamme. Se on tosiasia, jolta ei voi ummistaa silmiä. Yhteistyön politiikasta Suomi siirtyy yhä enemmän pelotekeskeiseen politiikkaan. Ensimmäiset askeleet ajattelutavan muutoksessa tosin tapahtuivat jo 2014 Venäjän Krimin valtauksen jälkeen. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa muutti suomalaisten ajattelutapaa lopullisesti. Ja siihen on syypää ainoastaan Venäjä itse.
Kansalaisille Suomen Nato-jäsenyys näkyy todennäköisesti puolustus- ja muiden harjoitusmäärien lisääntymisenä, vilkkaampana ilmatilaliikenteenä sekä poliitikkojemme näkymisenä Nato-kokouksissa.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kansalaisille suurin merkitys Nato-jäsenyydestämme on se, että suomalaiset voivat nukkua yönsä nyt rauhallisemmin.