Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut moninkertaisesti viime vuosien aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä haki apua yli 23 000 henkilöä. Heistä 11 000 kärsii lähisuhdeväkivallasta, joista yli 5 000 lapsia. Apua hakevien määrä on kasvanut erityisesti matalan kynnyksen avopalveluissa.
Pelkkä kriisiapu ei riitä lähisuhdeväkivallasta toipumiseen, vaan tarvitaan pitkäjänteisempää tukea. Järjestöt tarjoavat suurimman osan avusta lähisuhdeväkivallan uhreille, sen keskellä eläville lapsille ja väkivallan tekijöille. Ensi- ja turvakotien liiton huoli on, että iso osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon, sitä ei tunnisteta eikä oteta palveluissa puheeksi.
Eduskuntavaaleissa käydään tärkeää talouteen ja turvallisuuteen liittyvää keskustelua. Tulevat kansanedustajat tekevät meidän kaikkien turvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Yksi merkittävimmistä asioista on lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Suomessa naisista joka toinen on kokenut lähisuhteissaan väkivaltaa. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan. Väkivalta koskettaa kaikenikäisiä, vauvoista ikäihmisiin. Siitä ei tule vaieta.
Lähisuhdeväkivaltaa sekä kaikenikäisten kaltoinkohtelua tulee ehkäistä ja vähentää sekä kehittää väkivallattomuutta tukevia ohjelmia tekijöille. Väkivaltaa kokeneiden ja sitä todistamaan joutuneiden lasten oikeus saada apua tulee turvata nykyistä paremmin uudistamalla työkäytäntöjä ja lainsäädäntöä.
Vaaleissa jokainen äänestäjä voi vaikuttaa siihen, että seuraavalla hallituskaudella naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus pannaan toimeen täysimääräisesti ja järjestöjen lähisuhdeväkivallan osaaminen otetaan käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Riitta Särkelä
Pääsihteeri
Ensi- ja turvakotien liitto
Niina Kupiainen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys