Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen edellyttää hyvinvointialueilta tietoista ikääntymispolitiikkaa ja sitoutumista päätöksenteon kaikilla tasoilla. Vanhuspalvelulaki on hyväksytty eduskunnassa jo vuonna 2012. Siinä keskeisenä asiana on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.
Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa myös heidän merkityksensä yhteiskunnassa kasvaa. Monet eläkeläiset ovat keskeinen voimavara vapaaehtoistoiminnassa, apuna perheittensä elämässä tai käyttävät edelleen ammatillista ja muuta osaamistaan työelämässä.
Koronan aikaan eläkkeellä olevat terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet suurena apuna. He ovat olleet työssä niin hoivakodeissa kuin rokotuspisteillä. Heille suuri kiitos työstä, minkä he olivat nähneet tärkeänä, kun koronapandemia yllätti koko maailman. Terveys- ja sosiaalipalveluissa hoitohenkilökunta on vastuuntuntoisia, siksi myös palkkausta olisi korjattava
Iäkkäät tarvitsevat yksilöllisiä, huolelliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvia palveluja oikea-aikaisesti. Keskeisiä iäkkäiden palveluja ovat terveyspalvelujen lisäksi kotihoito, omaishoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut sekä ympärivuorokautinen hoito tehostetussa palveluasumisessa. Toimiva palvelukokonaisuus on tärkeä niille iäkkäille, jotka tarvitsevat paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Kaakkois-Suomessa väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus olisi turvattava koko alueella.
Marjaana Kanervo
Eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Ruokolahti, Espoo