Elinkeinoministeri Mika Lintilä toivoi Lappeenrannan työpajassa 23.1. konkretiaa itäisen Suomen tulevaisuuden visiointiin ja kehityskuvatyöhön. Tosiasioiden tunnustaminen ei olisi myöskään pahitteeksi.
Nykyinen maakunta- ja kuntavetoinen aluekehitystyö ja edunvalvonta ei ole kestävää. Se jatkaa Itä-Suomen taantuvaa kehityskierrettä ja syö resurssit kehitykseltä ja uusiutumiselta. Lisäksi se rajoittaa alueiden luontaisten vahvuuksien ja todellisen elinvoimaisuus- ja aluekehityspotentiaalin hyödyntämistä sekä rajat ylittävää verkostoyhteistyötä.
Tämä pitäisi itäsuomalaisten itse uskaltaa sanoa ääneen ja panostaa tilanteen korjaamiseen, jotta valtio, EU ja yksityiset investoijat vakuuttuisivat muutoksen mahdollisuudesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ollaan jumissa nykyisissä rakenteissa.
Vuosien saatossa itäsuomalaiset toimijat ovat aika ajoin tunnistaneet aluekokonaisuuksien sekä rajat ylittävän yhteistyön merkityksen. Ja onnistuneet myös hyödyntämään sitä kuten Saimaa-ilmiö 2020-luvulla ja Iloista lomaa Itä-Suomessa kampanja 1990-luvun lopulla osoittavat.
Valitettavasti aluekokonaisuuksien ja tunnistettujen luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle ja olemassa olevien hallinnollisten rajojen ja rakenteiden jalkoihin. Vertailun vuoksi Lapissa on vain yksi maakunta.
Miltä kuulostaisi esimerkiksi Savot ja Karjalat käsittävä Saimaan maakunta, jonka hallinnollisena keskuksena olisi Savonlinna? Eikö se loisi paremmat edellytykset erilaiselle verkostoyhteistyölle sekä Saimaan ja Vuoksen vesistön, rantojen, metsien ja muiden luonnonvarojen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle, Saimaa-suunnitelmalle, -ohjelmalle ja -hankekorille. Vai olisiko uudella maakunta- ja suuraluejaolla syytä tukea järvialuetta – Järvi-Suomea, Lakelandia – laajemminkin siten, että alue käsittäisi myös Kymijoen vesistöalueen?
Itä-Suomen visiointi ja kehityskuva tarvitsee myös rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena tulee olla kestävä pohja ja rakenteet hyvinvointivaltiolle, elinvoimaisuudelle ja turvallisuudelle. Tukemaan nykyistä tehokkaammin sopeutumista, alueiden luontaisia vahvuuksia ja uutta kasvua. Sama tavoite pitää saada myös uuteen hallitusohjelmaan.
Jarmo Vauhkonen
Mikkeli
Aulis Tynkkynen
Loviisa ja Savonlinna