Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kimpisen maisemaa rikottiin korjaamattomalla tavalla

Anne Kotiharjun kirjoitus (ES 12.11.2022) paljastaa, että virkahenkilöiden yhteistyökyvyttömyys ja taidon puute rikkoo ainutlaatuista maisemaa Kimpisessä korjaamattomalla tavalla.

Rakennustarkastajan mukaan rakennusoikeutta on tontilla paljon (380 m2). Kaikkea ei tarvitse toteuttaa, jos talo ei järkevästi mahdu rakennuspaikalle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisen rakennuksen tulee sopeutua ympäristöönsä. Tässä tapauksessa on toimittu päinvastoin. Maisemaa on yritetty sovittaa taloon sopivaksi tuhoisin seurauksin. Rakennustarkastajana hänen olisi pitänyt ymmärtää, että näillä rakennusoikeuksilla hanke ei voi onnistua. Se olisi myös pitänyt tehdä hakijalle selväksi, mutta ei – rakennusoikeutta annettiin vielä 19 neliötä lisää.

Tapaus olisi ehdottomasti tullut viedä kaupunkikuvatyöryhmään. Juuri tällaisia tapauksia vartenhan työryhmä on aikoinaan perustettu. Hanketta on rakennustarkastajan mukaan ”tarkasteltu myös kaupunkikuvallisesti”. Ehkä on tarkasteltu, mutta tarkastelun tuloksia ei ole ymmärretty.

Kaupunginarkkitehdin vastuulla on se, että asemakaavat ovat ajan tasalla. Nyt ei arkkitehti itse ole ollut ajan tasalla. Hänen mukaansa ”alueen asemakaava on 1980-luvulta, jolloin ei kiinnitetty erityistä huomiota maisemallisiin ja kaupunkikuvallisiin asioihin”. Vuonna 1982 myönnettiin Lappeenrannan kaupungille valtakunnallinen SAFA-palkinto hyvästä kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyöstä ja erityisesti rakentamisen hyvästä ja huolellisesta ohjaamisesta. Eiköhän tämä jo osoita, että tuohon aikaan kiinnitettiin tässä kaupungissa paljon nykyistä enemmän huomiota maisemallisiin ja kaupunkikuvallisiin asioihin kuin nyt. Kaupunginarkkitehdin olisikin syytä paneutua huolellisemmin kaupunkimme rakennettuun historiaan ja niihin periaatteisiin, joiden myötä kaupunkiamme suunniteltiin ja rakennettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Ehkä meillä sitä kautta olisi mahdollisuus löytää takaisin kaupunkimme kadotettu identiteetti ja oikea mittakaava.

Tätä kaupunkia on rakennettava sen omista lähtökohdista käsin, eikä huonosti sopivin lainaeväin.

Klaus Pelkonen

Lappeenranta