Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Vastaus Jarno Jäppiselle: Historia tarjoaa sisältöä matkailun kehittämiseen

Jarno Jäppinen Kotkasta kysyi tiistaina 1.11. Etelä-Saimaassa julkaistussa kirjoituksessa mitä kuuluu Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimalle Suvorov-teemaiselle matkailun kehittämishankkeelle ja totesi, että Kymenlaaksossa sijaitsevien linnoitusten potentiaalia ei ole hyödynnetty.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa sekä Leningradin alueella toteutettu Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta rahoitettu Suvorov-hanke käynnistyi 1.2.2022 ja on juuri päättynyt jatkoajalla 30.11. Valitettavasti tämä hanke ei ulottunut Kymenlaakson maakuntaan. Aloite Suvorov-hankkeesta tuli Etelä-Karjalan liitolta, ja se annettiin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoitavaksi. Ison hankkeen valmistelu vuonna 2019 vaati laajaa monen tahon yhteistyötä, syytä miksi Kymenlaakso ei ollut mukana tuossa vaiheessa, en osaa kertoa.

Olosuhteet rajat ylittävälle yhteistyöhankkeelle on ollut erittäin haastava heti ensimmäisen kuukauden jälkeen. Suunniteltuja naapurimaan partnereiden kanssa yhteisiä tapahtumia ei voitu järjestää lainkaan, matkailureittiin tutustumista ja testauksia toteutettiin kummassakin maassa. Yhteydenpito onnistui hyvin etäyhteyksillä, ja odotettiin mahdollisuutta vierailuihin rajan yli - kunnes yhteydet katkesivat tämän vuoden keväällä.

Vaikeuksista huolimatta suunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuivat Suomen puolella. Hankkeesta jäi matkailuyrityksille Suvorov-teemaisia historiaan tukeutuvia tuoteideoita ja Suvorov-menun monenlaisia muunnelmia. Järjestetyt kulttuurimatkailutapahtumat tuottivat mainion Suvorov Bandin, jonka esitys valaisee hauskalla tavalla nimikkohenkilönsä persoonaa. Historiantuntijoiden avulla Suvorovin rakennuttamiin kohteisiin voi tutustua YouTubesta löytyvistä viiden jakson mittaisesta Suvorovin Suomi -nimisestä dokumenttisarjasta, jossa on mukana myös Kotkan ja Haminan linnoitukset. Ja varmasti tieto linnoituksista ja kanavista lisääntyi alueella. Lisäksi hankkeessa tuotettiin suunnitelmat Saimaalla Käyhkään ja Kukonharjun kanavien kautta kulkevalle venereitille, Käyhkäänkanavan ylittävälle sillalle Puumalantiellä sekä toteutettavuusselvitys venereittiyhteydestä Saimaalta Vuokselle. Hankkeen kokonaisbudjettia arvioitaessa on huomioitava, että noin kolmannes siitä käytettiin em. suunnitelmiin ja myös Venäläisten partnereilla oli osuutensa.

Venäläinen sotapäällikkö ei ole tässä maailmanajassa myönteisiä mielikuvia herättävä hahmo, mutta tässä suuntaamme katseemme oman alueemme historiaan. Olen Jarno Jäppisen kanssa samaa mieltä, että kiinnostavaa historiaa idän ja lännen raja-alueena maakuntien kannattaa hyödyntää yhdessä. Aiheessa on vielä paljon ammennettavaa vaikkapa yhteisessä jatkohankkeessa Kymenlaakson kanssa.

Hanna Ollikainen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja