Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Mitäpä jos panostettaisiin omiin helmiin?

Olisiko taas kerran aika ottaa esille lappeenrantalainen jalkapallo ja ihmettely, miksi emme pärjää aikuistasolla?

Olen vuosikaudet rampannut ilokseni meidän kaupungin kentillä katsomassa niin mies-, nais-, poika- kuin tyttöjalkapalloa. Ja kaikki ovat iloista joukkoa ohjatussa valmennuksessa. Niin itä- kuin länsisuunnalla kentillä on runsaasti varsinkin junioripotkijoita. Niin LAUTP:ssä kuin PEPOssa parhaimmat ovat käyneet valtakunnallisissa turneissa, ovat pelanneet tyttö- ja poikasarjojen liigaa Suomen huippujoukkueita vastaan hyvällä menestyksellä.

Hiomattomia "helmiä" on löytynyt, mutta aikuisiän kynnyksellä häviävät ties minne. PEPO käväisi ykkösessä miesporukalla. "Kannettua vettä kaivossa", ja kävi niin kuin hyvin usein käy. Entä jos panostettaisiin tulevaisuudessa niihin paikkakunnan tarjoamiin omiin "helmiin"?

LAUTP nousi nelosdivisioonaan poikaporukalla. Joukkue pelaa itseään lähes puolta painavampia aikuisia vastaan, mutta pelaajat vievät hyvän tekniikan ja loistavan pelisilmän omaavina aikuisia miehiä mennen tullen. Se on pitkäjänteisen työn tulos. Täysin puolueettomana uskallan väittää, että LAUTP:n 15–17-vuotiaista pojista 4–5 olisi täysin kehityskelpoisia 2-divisioonan joukkueeseen ja mieluummin omassa kaupungissa.

Persoonia on joka joukkueessa, ja yleensä valmennuspuolella he näkyvät ja kuuluvat parhaiten. Se tuo vaan väriä kentän laidalle. Joukkueilla on usein niin sanottuja hengenluomistilaisuuksia eli saunailtoja. Olisiko paikallaan myös paikallisten valmentajien joskus saunoa porukalla? Saattaisivat ajatukset ja käsitykset pehmentyä puolin sekä toisin.

Lappeenrannassa on asukkaita yli 70 000. Valkeakoskella asukasluku on reilu 20 000, mutta siellä pelataan liigaa. Tuskin jalkapallon kehitys on kiinni väestöpohjasta. Ehkä aikuisten ihmisten ajatusmaailma vaatisi hieman säätöä ja pehmentymistä. Pitäisi ilmeisesti unohtaa se henkinen muuri, mikä vuosikymmenten saatossa on syntynyt Kaukaan ylikäytävän seutuville. Onhan Lauritsalantiekin siirretty loitommalle meidän kaikkien iloksi.

Matti Sihvonen

Lappeenranta