Ylen selvityksen mukaan korona vauhditti voimallisesti Suomen julkista velkaantumista. Suomi ei ollut velkavauhdissa Euroopan unionin ykköskiihdyttäjä, mutta keskimääräistä enemmän Suomi velkaantui. Vuoden alusta tämän vuoden maaliskuuhun Suomi otti lisävelkaa 5 200 euroa asukasta kohti. Kovimmin velkaantuneen Belgian vastaava luku on 8 200 euroa.
Ruotsi ja Tanska selvisivät selvästi vähemmällä. Niiden julkisen velan kasvu per asukas jäi 1 700 euron tuntumaan. Suomi velkaantui siis kolminkertaisesti Ruotsiin verrattuna.
Velkaantumista tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Ilja Kavonius näkee tilastossa monta selittävää tekijää. Eniten velkaantuneet maat säätivät kovimpia koronarajoituksia. Lisäksi niiden julkinen talous on suhteellisesti suuri.
Jos Ruotsi pärjää talousvertailussa, päihittää Suomi länsinaapurin terveysvertailussa. Ruotsissa koronaan on kuollut noin 20 000 ihmistä, Suomessa noin 6 000. Tuskin on sattumaa, että Ruotsissa kuolemia on ollut kolminkertaisesti Suomeen verrattuna, kun taloudessa meni juuri päinvastoin.
Koronan on ennustettu jäävän pysyväksi epidemiaksi maapallolle. Onneksi lääketiede on auttanut paljon sen vaikutusten suitsemisessa. Yhteiskunnat ovat kyenneet avaamaan oviaan, jolloin myös taloudet ovat elpyneet.
Velan kanssa pitää kuitenkin olla varuillaan. Venäjän Ukrainassa aloittama sota on myllännyt maailmantaloutta rujosti. Nollakorkojen aika on peruuttamattomasti ohi, ja siksi julkisen velan korkokulut kasvavat. Ensi vuoden valtion budjetissa on varauduttu puolentoista miljardin euron korkomenoihin. Tuolla summalla hoidettaisiin mahdollisia uusia pandemioita tehokkaasti.
Suomessa keskustellaan turhan säästeliäästi julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Kenties keskustelu viriää myöhemmin, kun puolueet ja ehdokkaat aktivoituvat eduskuntavaalikampanjoissaan. Talous noussee itsestään selvästi vaalien ykkösteemaksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjä teki Suomesta lähes yksimielisen. Talouspolitiikassa puolueilla on isoja painotuseroja.
Ideologisista eroista huolimatta tulevien vaalikausien päättäjillä on edessään talouden sopeuttamista. Talous on lopulta yksinkertaista. Alijäämä katetaan joko tuloja kasvattamalla tai kuluja leikkaamalla. Tulevaisuudessa tarvittaneen molempia.