Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kunnanjohtajia olisi neljän sijaan yksi, jos Lemistä, Luumäestä, Savitaipaleesta ja Taipalsaaresta tehtäisiin hybridikunta

Kuntien toimintaidea muuttuu vuoden vaihteessa radikaalisti. Alkuperäinen kunta, joka hoiti sosiaali- ja terveydenhoidon että perusopetuksen, rampautuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijaksi.

Emeritusprofessori Aimo Ryynänen ja dosentti Matti Muukkonen ovat peräänkuuluttaneet kuntalain perusteellista uudistusta.

Voimassaoleva kuntalaki koskee niin 660 658 asukkaan Helsinkiä kuin 694 asukkaan Luhankaa. Laki on aivan liian raskas tällaisille minikunnille.

Lähes joka toisessa Suomen kunnassa (140 kpl) on asukkaita alle 6 000. Uutta kuntalakia säädettäessä vallitsi optimismi, että kuntaliitoksin myös Suomessa kuntakoko kasvaisi. Näin ei ole käynyt valtion porkkanarahoista huolimatta.

Etelä-Karjalassa on 7 alle 6 000 asukkaan kuntaa, eikä näköpiirissä ole aikeitakaan kuntaliitoksiin. On siis seitsemän kunnanjohtajaa, sivistysjohtajaa, hallintojohtajaa ja teknistä johtajaa. Siinä missä 25 000 asukkaan kunta selviytyy kussakin tehtävässä yhdellä.

Venyisikö olemassaoleva kuntalaki niin, että esimerkin kahden seutukunnan kunnat muodostaisivat kumpikin monipaikkaisen hybridikunnan?

Esimerkiksi Länsi-Saimaan seutukunnan neljässä kunnassa (Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) seuraavissa kunnallisvaaleissa valittaisiin kussakin 13 kunnanvaltuutettua ja kunnanhallitukset hoitaisivat kunnan päätoimialan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lautakunnan tehtävät. Neljän kunnanvaltuuston jäsenet muodostaisivat yhden yhteisen hybridikunnan valtuuston, jonka tärkeimmät tehtävät olisivat talousarvio ja tilinpäätös. Hybridivaltuusto käsittelisi myös laaja-alaisimmat kysymykset.

Hybridikunnan kunnanhallituksessa olisi neljää peruskuntaa edustavat henkilöt. Sen toimipisteet olisivat nykyisissä kunnantaloissa niin, että yksi hybridikunnan kunnanjohtaja ja toimialajohtaja istuisi nykyisessä työhuoneessaan. Virkakunta supistuisikin kuudestatoista neljään ja tehtäviin voisi palkata pätevimmät. Näin asukkaat saisivat palveluja vanhassa tutussa kunnantalossa. Myös hybridikunnan valtuustokokoukset voisivat kiertää tutuissa valtuustosaleissa. Tässäkin korostettaisiin monipaikkaisuutta.

Esimerkiksi Länsi-Saimaan hybridikunta olisi kooltaan samaa kertaluokkaa kuin Kauhava tai Loimaa. Kun tarkastelemme näiden kahden talousparin rakennetta, huomaamme, että Länsi-Saimaan hybridikunnan omat verotuotot ovat suuremmat kuin Kauhavan tai Loimaan, mutta valtionosuudet tasaavat taloudet liki samanlaisiksi ennen ensi vuoden vaihteen hyvinvointialueuudistusta. Ennakkolaskelmat ensi vuoden valtionosuuksista pienentävät verotuottoja ja valtionosuuksia suunnilleen samassa suhteessa.

Kolmen vuoden kuluttua, kun hyvinvointialueen pakkovuokratilat jäävät vaille jatkosopimusta, nykyisten kuntien käsiin jää arvotonta kiinteistömassaa.

Iikko B Voipio

kunnanhallituksen jäsen (kok.)

Taipalsaari