Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Itä-Suomen kasvu on nyt lännessä, ja siksi itäraja tarvitsee kiireesti uusia investointeja

Venäjän Ukrainassa käymä sota pakotti Suomen kääntymään kohti länttä. Maamme noin 1 300 kilometrin pituiselle itärajalle laskeutui rautaesirippu, joka hyvin todennäköisesti pysyy siellä pitkään.

Suomen geopolitiikan suunnanmuutos on ymmärrettävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kasvupolitiikan lisäksi myös logistiikassa. Kysymys on Itä-Suomen ja koko Suomen selviytymisestä. Koko Suomen kasvu on nyt lännessä.

Itä-Suomessa lännen Venäjää vastaan asettamien pakotteiden vaikutus tunnetaan, sillä yhteydet Venäjälle ovat olleet alueen elinkeinoelämälle keskeinen pilari. Venäjän viennin, tuonnin ja turismin supistuminen yhdessä kiihtyvän inflaation sekä energian ja raaka-aineiden hinnannousun kanssa ovat luoneet erittäin vaikean yhtälön Itä-Suomen kasvunäkymille.

Huoli Itä-Suomen elinvoiman säilyttämisestä on todellinen, mutta ratkaisuiden tulee olla mahdollisimman vaikuttavia. Tässä työkalupakissa vajaan kolmen miljardin euron investointi Porvoon ja Kouvolan yhdistävään raideosuuteen ei ole se oikea ratkaisu.

Vuonna 2021 Venäjältä tuleva ja lähtevä tavaraliikenne oli noin 34 prosenttia koko VR-yhtymän tavaraliikenteen määrästä. Samana vuonna kahden muun rautatieyhtiön, Operailin ja Fenniarailin, tavaraliikenteestä 95 prosenttia muodostui Venäjän kaupasta.

Pakotteiden ja VR:n oman päätöksen johdosta raiteilta poistui 15 miljoonaa tonnia 40 miljoonan tonnin tavaraliikenteen kokonaisvolyymista. Tästä Vainikkalan kautta on kulkenut noin 10 miljoonaa tonnia, mikä nyt siis on toistaiseksi poistunut raiteilta. Määrä on niin merkittävä, että raiteille syntyy valtava vajaakäyttö, jonka korvaaminen ei onnistu kotimaan tavaraliikenteen määrillä.

Itä-Suomeen ei ole suunnitteilla investointihankkeita, jotka pystyivät vastaamaan Venäjän viennin ja tuonnin tyrehtymiseen. Pienillä tuotantomäärillä kumipyörät ovat yhä joustavampi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto, sillä juna vaatii vähintään 21 vaunua ja konttia ollakseen taloudellisesti perusteltu.

Vasta seuraavalle vuosikymmenelle ajoitettu itäradan rakennushanke ei tuo ratkaisua Itä-Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen. Miljardien liikenneinvestointeja ei voi myöskään perustella muutamien minuuttien aikasäästöillä matkoissa, jotka kestävät tunteja.

Nykyiset ratayhteydet linkittävät jo keskeiset kasvukeskukset, jolloin nykyisten yhteyksien tehokkaampi hyödyntäminen olisi kustannustehokkaampi ratkaisu. Tällainen on esimerkiksi Imatra–Tampere-väli, jonka puitteissa voitaisiin parantaa poikittaisia yhteyksiä uusilla vuoropareilla ja reiteillä.

Itse rakentaminen jättäisi sekin yhä monta ratkaistavaa haastetta, joilla on keskeinen rooli elinvoimaisuuden edistämisessä. Tarvitaan uusia investointeja ja osaavaa työvoimaa, jotta syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Keskusteluissa Itä-Suomen yritysten kanssa yksi asia on selvä: ratkaisut löytyvät yhdessä yritysten kanssa. Miten investoimme osaamiseen pitkällä aikavälillä ja miten luomme nopeasti uusia vienti- ja matkailumarkkinoita nyt poistuvien tilalle?

Haluamme yhdessä löytää ratkaisuja tähän vaikeaan tilanteeseen ja niistä keskustelemme tällä viikolla myös Lappeenrannassa ja Kuopiossa. Tavoite pitää olla vähintään se, että jokainen Itä-Suomeen investoitu euro tuottaa viisinkertaisen hyödyn, joka näkyy työllisyydessä, verotuloissa ja väestönkasvussa. Se on samalla fiksua ja vastuullista talouspolitiikkaa.

Ville Skinnari

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (sd.)