Pääkirjoitus Vaikka hintojen nousu kirpaisee, kallistumiselle on selkeät perustelut

Inflaatio pysyy Suomessa edelleen korkeana. Heinäkuussa kuluttajahinnat olivat nousseet 7,8 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.

Inflaatioprosentti oli täsmälleen sama kuin kesäkuussa, vaikka polttoaineiden hinnat ovat laskeneetkin. Polttoaineiden hintojen lasku kuitenkaan ei riittänyt, koska etenkin sähkö ja elintarvikkeet kallistuivat.

Syntipukki inflaatioon on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset. Energia kallistuu, kun normaalia halvemman öljyn ja maakaasun ostaminen Venäjältä vähenee tai loppuu.

Länsimailla on perustellut syyt lopettaa energian ostaminen Venäjältä. Muut valtiot rahoittavat öljy- ja kaasuostoilla Ukrainan sodan kustannuksia. Tämä rahavirta on syytä tukkia.

Inflaatio on hinta, joka länsimaissa on maksettava sodasta.

Suomessa hinnat ovat nousseet maltillisemmin kuin euroalueen maissa keskimäärin. Monen ihmisen talous on tosin Suomessakin joutunut ahtaalle.

Yli puolet suomalaisista ilmoittaa omien kulutustottumustensa muuttuneen tämän vuoden aikana. Pienituloisille ruoan kallistuminen voi olla pahimmillaan kohtalokasta. Ravinto on välttämätöntä, ja monien ruokabudjetti on ollut jo aiemmin tiukka.

Kuluttajaliiton selvityksen mukaan inflaatio kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Esimerkiksi suhteellisesti eniten elintarvikkeisiin rahaa käyttäneiden talous kurjistuu enemmän kuin niillä, jotka voivat tinkiä vaikkapa autoilusta.

Inflaatio on hinta, joka länsimaissa on maksettava sodasta. Tilanteeseen ei ole luvassa nopeaa muutosta. Esimerkiksi sähkön hinnan arvioidaan jatkavan nousuaan.

Miten kansalaisia voidaan tukea poliittisin päätöksin muuttuneessa tilanteessa? Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) väläytti polttoaineiden arvonlisäveron laskua.

Monet asiantuntijat torppasivat ajatuksen. Se kohdistuisi epätasaisesti kuluttajiin. Toinen näkökulma on se, että energian kuluttamista on syytä suitsia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kun poliitikot joutuvat pohtimaan, miten helpottaa talousahdinkoon joutuneiden kansalaisten asemaa, olisi syytä pohtia ruoan arvonlisäveron laskua. Neljäntoista prosentin verokanta on eurooppalaisittain korkea. Myös kotimaisen elintarviketuotannon turvaamisen kannalta veron laskeminen olisi perusteltua.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka