Lukijalta | Yritys ohjaa omistajaansa

Yritysten, organisaatioiden ja miksei kuntienkin kannalta elämän edellytys on kasvaa ja uusiutua tai näivettyä pois.

Omalla rahallaan yritysjohto on jokseenkin vapaa tekemään millaisia yrityskauppoja haluaa. Ongelmallisempaa on, mitä isännättömämpää yrityksen omistus on. Hyvin laajalle hajautunut omistus, kuten aikanaan Nokialla, antaa yritysjohdolle vapaat kädet, mutta myös kasvaneen vastuun virheistään. Julkisen vallan, kuten valtion ja kuntien, omistus on varsin herkkää, koska kriitikoita riittää.

Suuren yrityksen kannalta liian suuri kassa polttaa yritysjohtajien näppejä ja tekee sokeiksi erilaisille riskeille.

Nyt akuutin Fortum-kriisiyhtiön sijoitukset saksalaiseen energiayhtiö Uniperiin ovat tietysti huolellisesti valmisteltuja kansainvälisten yrityskauppakonsulttien avulla. Yhtä vain puuttui: poliittisten riskien arviointia.

Fortumin omistajien näkökulmasta on houkuttimena miljardin osinkotuotto. Julkisen talouden suunnitelmaan on kirjattu lähivuosille tasainen noin 500 miljoonan tulovirta Fortumista. Vaan kun sellaista ei lähivuosina tule, lisää se valtiontalouden sopeuttamistarvetta, suomeksi leikkauksia.

Meillä on ollut kokemuksia Enson Amerikan ostoksista, Soneran ilmatilan ostosta Saksasta ja nyt tämä Uniper.

Valtion omistajaohjaus on väistämättä valtionyhtiöiden yritysostotilanteissa yhtä pimennossa kuin entisajan hallintoneuvostot. Yrityskauppadokumentit harvoin mahtuvat henkilöauton takakonttiin. Vain harvat ja valitut kykenevät näitä dokumentteja analysoimaan.

Omistajaohjausministeri on viimeinen kuulemaan isoista yrityskaupoista. Ministerin salkku on lähes jakojäännös hallitusneuvotteluissa, usein varsinaisen salkun sivutasku. Viimeisimmät ministerit Lintilä, Paatero ja Tuppurainen tuskin ovat luokiteltavissa yrityskauppa-asiantuntijoiksi.

Minulle lohkaisi tuttu: omistajaohjaus tarkoittaa, että omistettu yritys ohjaa omistajaansa. Voiko sen paremmin tiivistää.

Iikko B Voipio

Taipalsaari

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka