Lukijalta | Miten cityjen ja asfalttialueiden luonnon monimuotoisuus toteutuu ja missä ovat niiden hiilinielut?

Suomen metsät sijaitsevat haja-asutusalueiden ympärillä kuten myös laajat nurmea ja viljaa kasvavat pellot. Maamme tärkeimmät alueet ilmastoa ajatellen, eli valtavat hiilinielut sijaitsevat siis maalla.

No entä kaupungissa? Paljon asfalttia, paljon betonirakennuksia vähän puistoja ja puita. Missä ovat kaupunkien hiilinielut?

Karjanhoitokin on kuulemma huono asia. Tiedoksi: kun lehmät laiduntavat ja haukkaavat ruohoa, kasvaa uutta tilalle ja jälleen hiiltä sitoutuu ja uutta nurmea kasvaa.

Mietitäänpä valkoposkihanhien tuhotyötä. Nämä suojellut linnut tuhoavat satoja hehtaareja kasvavaa viljaa ja heinää, likaavat ulosteillaan viljan oraat käyttökelvottomiksi ja samalla viljelijän tulot vähenevät paljon. Valtio joutuu korvaamaan menetyksen, mutta täysimääräistä korvausta ei saada.

Teen ehdotuksen vaikkapa sinne Helsingin päähän. Nyt voisi laittaa esimerkiksi Mannerheimintien asfaltista toisen ajokaistan rullalle ja istuttaa puita. Samoin suuret maanpäälliset parkkipaikat voisi hyödyntää hiilinieluiksi, niityiksi ja metsiksi ja laittaa lampaita, sopivia elämiä ruohoa ja niittyjä hoitamaan. Se olisi luonnollista ja kätevää.

Maaseutu voisi tulla osaksi kaupunkien keskustoja. Pääkaupungissa on aivan mitättömät hiilinielut, mutta mahtavan suuria hiilikasoja taas näyttää riittävän useampiakin energian tuotantoon ja ilmaston pilaamiseen.

Metsänomistajia syyllistetään myös luonnon monimuotoisuuden hävittämisestä. Metsiä kuitenkin hoidetaan hyvin, ja voin kertoa että mökkiympäristössäni kasvavat samat kasvit, pensaat, puusto ja myös tuo hyväntuoksuinen vanamo, kuten noin 50 vuotta sittenkin. Pörriäisiä ja perhosia näkee myös.

Miten asiat ovat kaupungissa? Koko luonnon monimuotoisuus on jyrätty asfaltin alle, eikä kasva yhtään mitään. Kysynkin, missä on kaupunkien luonnon monimuotoisuus? Olisiko niissä hyvä vihdoinkin paneutua kaupunkien hiilinieluihin ja hiilensidontaan? Täällä maalla me kyllä teemme kaikkemmme, että ilmasto pelastuu.

On myös muistettava, ettei kaikella vouhotuksella saa pilata maaseudun elinkeinoa ja ansaintaa, kotimaista ruokaa tarvitaan yhä enenevässä määrin, ja metsäteollisuus tarvitsee puuta raaka-aineeksi.

Toivottavasti ajatukseni herättävät myös nuo Ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen henkilöt miettimään nimenomaan kaupunkien luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoasioita. Koko Suomi mukaan näihin talkoisiin.

Riitta Munnukka

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lappeenranta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka