Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Etelä-Karjalalle kasvua vai näivettymistä?

Me elinkeinoelämän edustajat uskomme vahvasti omaan maakuntaamme. Olemme kuitenkin huolissamme viimeaikaisesta kehityksestä. Väki vähenee ja työpaikkoja hävitään. Etelä-Karjala tuntuu käpertyvän valitettavaan itsesääliin ja voivotteluun. Nyt jos koskaan meidän on yhdessä tehtävä kaikkemme tulevaisuutemme eteen.

Kriisit kaventavat näkökulmia. On luonnollista keskittyä nykyhetkeen ja turvata jokapäiväinen toiminta. Mutta tulevaisuutta ei saa unohtaa. Tarvitaan ennakointia ja niiden perusteella rohkeita tekoja.

Etelä-Karjala ei ole immuuni talouselämään liittyvästä epävarmuudesta ja uhkakuvista. Taloudessa kaikki vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkeen. Olemme tiukasti integroitunut maailmanlaajuiseen verkostoon, minkä vaikutukset heijastuvat laajalti aina kotimarkkinayrityksiin saakka.

Kotikentän pitää aina olla kunnossa. Mikäli verotulot ja työpaikat kiinnostavat, yritysten toimintaedellytyksistä tulee huolehtia. Eteläkarjalaisten yritysten verojalanjälki on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa! Sillä rakennetaan maakunnan hyvinvointia. Päätöksenteossa yritysvaikutusten laaja-alainen arviointi siis kannattaa.

Menestyviä alueita yhdistää monien eri selvitysten perusteella kolme seikkaa: investoinnit, saavutettavuus ja koulutus. Nämä kaikki synnyttävät myönteisen kehityksen kehän ja tuovat mukanaan yrityksiä ja työpaikkoja.

Mahdollistava ja kaukokatseinen elinkeinopolitiikka luo perustan yritysten investoinneille. Sen lisäksi, että mahdollistetaan maakunnassa jo toimivien yritysten investoinnit, elinkeinopolitiikasta vastaavien on houkuteltava uusia yrityksiä ja niiden myötä uusia työpaikkoja.

Ilman vetäviä väyliä Etelä-Karjala on "pussinperä". Perinteisen infran on vastattava yritysten tarpeita, mutta myös tietoliikenneinfran on oltava huippukunnossa. Maakunta on kaukana vientiyritysten päämarkkinoista, joten vetämätön väylästö synnyttää lisäkustannuksia ja vähentää kilpailukykyä. Mitä olemme ilman kansainvälistä lentokenttää?

LUT, LAB ja Sampo ovat timantinkova kolmikko! Oppilaitosten vahva kiinnittyminen omaan maakuntaan ja niiden hyvinvointia generoiva vaikutus onnistuvat vain, jos eteläkarjalaiset toimijat yhdessä ovat sitä takaamassa. Yritys–oppilaitosyhteistyö on parasta tulevaisuustyötä.

Etelä-Karjalan tulevaisuuden rakentaminen edellyttää meiltä kaikilta nykyistä napakampaa päätöksentekoa. Elinkeinopolitiikassa se tarkoittaa yritysten toimintaedellytysten parempaa ymmärtämistä ja nopeampaa reagointia kaavoituksessa, lupaprosesseissa, alueen houkuttelevuudessa sekä pito- ja vetovoimatekijöissä.

Yritykset ovat aina mukana maakunnan menestymisen rakentamisessa, koska ilman menestyvää Etelä-Karjalaa ei ole menestyviä yrityksiä ja päinvastoin. Jos nostamme yritykset eri strategioiden keskiöön, maakunta ei näivety vaan kääntyy kasvu-uralle.

Etelä-Karjalan kauppakamarin hallitus

Petri Krohns (pj.), Ari Aspia, Klaus Enwald, Laura Evälahti, Jukka Itkonen, Jari Kuosmanen, Sarianna Liiri, Mikko Nieminen, Juha Riikola, Simo Salminen, Ari-Pekka Salovaara ja Katja Tiikasalo