Lukijalta | Fazerin päätöstä vaikea ymmärtää

Surullisin mielin luin Fazerin päätöksestä rakentaa tuotantolaitoksensa Lahteen, missä ei ole mitään menneisyyttä suklaan ja/tai makeisten valmistuksesta.

Varmasti valintatyöryhmä on tehnyt vastuullista valintatyötä päätyäkseen parhaiten Fazeria palvelevaan ratkaisuun. Pettymyksestä huolimatta toivon, että he ovat edes osittain oikeassa, mutta minun on hyvin vaikea ymmärtää tehtyä päätöstä.

Tunnen hyvin Vantaan toiminnot, olinhan siellä työurani ensimmäiset 12 vuotta. Sinä aikana rakennettiin ns. VUT eli Vanha Uusi Tehdas. Vaikka vain rakennettiin uusi tehdas vanhoihin tiloihin oli se projektina hyvin vaativa ja venyi vuosia alkuperäisestä aikataulusta. Kaikki silmäätekevät toimitusjohtajaa myöten erotettiin epäonnistumisen vuoksi. Fazerin tulevaisuus näytti silloin hyvin epävarmalta, Vielä täytettyäni 60 vuotta sain kutsun vanhoille konnuille, kun modernisoitiin Dumle- ja Liquer Fils -tuotanto. Uskottiin, että voidaan purkaa vanha pois ja rakentaa uusi parissa viikossa tilalle. Toisin kävi ja oltiin polvillaan ja taas tarvittiin vanhaa osaamista ja yhteistyökykyä korjaamaan tilanne.

Lappeenrannassa rakensimme johtajuuskaudellani makeistehdasta pienestä Pohjoismaiden suurimmaksi toimijaksi. Samaan aikaan kehitimme ainutlaatuisen konseptin tehdä sekoitepusseja peruskomponenteista. Tämän konseptin voimin meistä tuli todellinen voimatekijä karkkimarkkinoilla. Tämä konsepti on vaativa monessakin mielessä. On ihan helppo sekoittaa muutama karkki toistensa kanssa, mutta teepä se massatuotantona kilpailukykyisesti ja hävikkiä halliten.

Fazer puhuu vanhasta tehtaasta. Se pitää paikkansa. Vuorineuvos Tammenoksa perusti Chymoksen jo 1900-luvun alussa, kuten perusti Karl Fazer oman konditoriansa Kluuvikadulle samoihin aikoihin.

Vähättely ajan hengessä elämisen puutteesta on vähintäänkin alentavaa. Sen lisäksi, että rakensimme Pohjoismaiden suurimman makeistehtaan, kehitimme sen toimintoja aktiivisesti moderniksi teolliseksi toimijaksi, jota kävivät ihmettelemässä monet läheltä ja kaukaa. Olimme ahkera yhteistyökumppani eurooppalaisten tavaran ja koneiden toimittajien kanssa. Sen seurauksena pokkasimme konetoimittajien Candy Kettler -pystin Fazerille.

Fazer on investoinut Lappeenrantaan yli sata miljoonaa euroa. Jos nyt toiminnot siirretään muualle näistä miljoonista tuhoutuu suurin osa lisänä sille, että siirto sinällään maksaa mansikoita.

Emme ole ”jälkeenjääneitä” toiminnoissamme. Sitä paitsi Fazerin viesti tehtaasta on väärä. Totuus on, että Lappeenrannan tehdas hyödyntää tiloja, jotka on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla. Nuorimmat osiot ovat 2000-luvulta. Onhan meillä toki muistoja ajalta Tammenoksa, joka rakennutti nyt suojellut punatiiliset rakennukset Valtakadun varrelle. Niissä rakennuksissa käymme syömässä ja alakerrassa tuotekehitys rakentaa uusia innovaatioita Fazerin vahvuuksiksi.

40 vuoden työrupeaman aikana olen nähnyt lukuisia esimerkkejä, mitä merkitsee kun sinisilmäisesti kuvitellaan modernisoida nykytoiminnot vanhaa kunnioittamatta. Niin kävi VUT-projektissa, mutta laajemminkin kaikkialla elintarviketeollisuudessa. Olen saanut tuta näitä esimerkkejä useita toimiessani asiantuntijakonsulttina Fazerilta eläköitymisen jälkeen.

Kaikesta ahdistuksesta huolimatta toivotan Fazerille kaikkea hyvää tulevaisuuden suhteen.

Taisto Pitkänen

eläkepäiviä viettävä entinen Fazerin Lappeenrannan tehtaan johtaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka