Pääkirjoitus | Etelä-Karjalassa on aika kokoontua käräjäkiville

Venäjän hyökkäys vaikuttaa moneen asiaan Etelä-Karjalan tulevaisuudessa.

Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen jo luvatut kymmenet miljoonat eurot jäävät saamatta.

Myös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen siirtyi tuntemattomaan tulevaisuuteen, jos sinnekään. Molemmat päätökset ovat odotettuja ja oikeita.

Tällä hetkellä Imatra, Lappeenranta ja Etelä-Karjalan liitto ovat katkaisseet vuosikausien yhteistyön Venäjän suuntaan. Etelä-Karjala menettää miljoonia euroja hankerahoja, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jäädyttänyt yhteistyön Venäjän kanssa rajat ylittävissä yhteistyön ohjelmissa.

Moraalisesti yhteistyön tekeminen olisikin tässä ajassa väärin.

Etelä-Karjalassa odotettiin kärsivällisesti usean korona-aallon ajan rajankäynnin palaavan Venäjän kanssa entisiin uomiinsa muutamassa vuodessa. Venäjän aloittama sota Ukrainassa romutti nuo toiveet jopa vuosikymmeniksi.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT-kauppakorkeakoulun professori Juha Väätänen kertoi Etelä-Saimaan haastattelussa, että Venäjän talous vajoaa. Sen varoja on jäädytetty ulkomaisiin pankkeihin satojen miljardien edestä. Lisäksi Venäjällä on edessään on maksukyvyttömyys ja ruplan romahdus.

Myös venäläinen öljy on poistumassa länsimarkkinoilta. Se vaikeuttaa Venäjän tilannetta, joten hinta raakalaismaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan on pitkä taantuma ja länsimaiden eristys.

Näkymä Venäjän suhteen on siis vähintään sumuinen. Etelä-Karjalassa on nyt aika kokoontua käräjäkiville pohtimaan uutta tulevaisuutta, jossa Venäjän ja Pietarin talousalueen läheisyyden varaan ei enää voi laskea mitään.

Kokoonkutsujana voisi olla esimerkiksi Etelä-Karjalan liitto, ja mukaan on saatava päättäjien lisäksi elinkeinoelämää ja kansalaisyhteisöjä. Yliopistolta on varmasti saatavissa sparrausta ja näkemystä tulevaisuudesta.

Etelä-Karjalan liitossa on jo käynnistelty erilaisia ajatuspajoja suurten muutosten edessä. Hyvä niin.

Myös valtiovalta on saatava mukaan rajamaakuntien elvyttämiseen. Itä-Suomessa asuu yli miljoona ihmistä. Kyse on heidän tulevaisuudestaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka