Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arvioissa terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi raportissaan (VTV 7/21), että Suomeen suhteutettuna terveydenhuollon haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa yli miljardin euron vuosittaiset kulut.

OECD:n mukaan terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon. Lisäksi turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä.

Etelä-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, matala syntyvyys, väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu asettavat taloudelle suuria haasteita. Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa väistämättä mahdollisuuksiin ylläpitää jatkossa riittäviä julkisia palveluita. Kilpailu asiakkaista ja potilaista tulee tulevina vuosina jopa terveydenhuollossa lisääntymään. Koronan aiheuttama hoitovelan purku ja hoivan asumispalveluiden jonotilanteen purku aiheuttavat merkittäviä kustannuksia jo kuluvana vuonna alueella.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkisti helmikuussa kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimenpanosuunnitelman 2022‒2026. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvien suositusten mukaisia. Päämäärän ja toimenpiteiden toteutumista seurataan kansainvälisin mittarein. Vältämme vältettävissä olevan haitan etenemällä turvallisuus edellä kaikissa sote-organisaatiossa, parantamalla jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisesta sekä osallistamalla asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä turvallisuustyöhön. Päämäärään päästään johtamalla, sitouttamalla, kokemuksia jakamalla, yhteistyöllä, avoimuudella, tiedolla ja arvioinnilla.

Suurin työ tehdään palvelunjärjestäjien parissa eli uusilla hyvinvointialueilla. Nyt on tärkeää, että päättäjät tiedostavat turvallisuustyön tärkeyden. Riskit kasvavat murroskausina. Hyvinvointialueet ottavat vastuun soten järjestämisestä vuoden 2023 alussa ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa järjestämisvastuuta. Uusi strategia ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja sen tavoitteiden toimeenpano voidaan aloittaa heti.

Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu on korkeatasoista. Toiminta edellyttää myös riittävät resurssit. On aika kirjoittaa asiakas- ja potilasturvallisuus auki hyvinvointialueen strategiaan, ja tuoda turvallisuusasiat vuosittain hyvinvointialueen hallituksen tai tarkastuslautakunnan esittelyyn, käsittelyyn ja keskusteluun. On aika toimenpiteisiin, resursointiin ja rekrytointiin: hyvinvointialueen asiakasturvallisuuslähettiläs, potilasturvallisuusvastaava, lääkitysturvallisuuskoordinaattori.

Huolimatta pienistä resursseista Etelä- Karjalassa on tehty erinomaista työtä laadukkaan ja turvallisen hoidon toteuttamiseksi. Tämän työn jatkuminen tulisi mahdollistaa myös tulevina vuosina. Hyvä hoidon ja palveluiden laatu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Hyvinvointialueella on valvontavastuu, että asiat etenevät tavoitteisiin. Päättäjillä on puntaroinnin, valintojen ja strategisen päätöksenteon paikka.

Hanna Toiviainen

ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Maria Virkki

LT, EL, EMBA, laatu- ja potilasturvallisuusylilääkäri, HYKS-erva-potilasturvallisuuslähettiläs Päijät-Sote