Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Lappeenrannan ja Imatran seuduilla tarvitaan nyt vastustuskykyä – Tukien pois vetäminen olisi virhe EU:lta

Ukrainan sodan taloudelliset vaikutukset iskevät Suomessa raskaiten kenties juuri itärajalle.

Rajapuomit jysähtivät nyt vielä tukevammin alas kuin korona aikaan. Jos jo pari vuotta sitten rajanylittäjien määrä hupeni murto-osaan aiemmasta, nyt ei pakotteiden takia liiku enää edes tavara.

Viimeisimpänä suljettiin hiljaisena humissut Parikkalan väliaikainen rajanylityspaikka.

Venäjän yhteistyökuviot ovat poikki niin teollisuudessa kuin koulutuksessakin. Saimaan kanavan kautta lipuu lähiaikoina tuskin juuri muu kuin sulavan Saimaan vesi.

Tosiasia on myös, että Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen etenemisen myötä Venäjä tulee koettelemaan juuri rajamaakunnan kestävyyttä monella tapaa.

Koronan jälkeen alkavaksi odotettua venäläisturistien renessanssia ei haikaile edes kaupan monitaituri Mohamad Darwich.

Yksi osa tämän hetken tilannekuvaa ovat EU-tuet. Unionilta on tullut Etelä-Karjalaan rutkasti rahaa juuri maantieteellisen sijainnin perusteella toteutettuihin hankkeisiin kuten Hiitolanjoen kehittämiseen. Myös tulli ja rajavartiosto ovat saaneet kymmeniä miljoonia tätä kautta.

Nyt rajaan liittyvät tukihanat ovat menossa kiinni. EU päätti Ukrainan sodan alettua ripeästi, että kaikki yhteistyöhankkeet laitetaan jäihin. Tämä on ainut oikea päätös.

Nyt on kuitenkin aika miettiä seuraamuksia. Etelä-Karjala ja muut Suomen ulkorajaohjelmiin kuuluneet maakunnat ovat vaarassa menettää rahoitusta kymmeniä miljoonia euroja. Tämä voi tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä, mutta vielä huolestuttavammin se on pois alueen elinvoiman eteen tehdystä työstä.

Muun muassa Etelä-Karjalan liitto otti kuluneella viikolla kantaa siihen, että Suomen pitää nyt miettiä miten se hoitaa jo muutenkin kipuilevan alueen tukemisen.

Asia on juuri näin. Nyt kun pakotteiden seuraamukset iskevät urakalla, kehittämistä ja uusia suuntia esimerkiksi matkailussa pitää etsiä ripeästi toden teolla. Tukikriteerien pitää olla sellaisia niin, että ne palvelevat koko Suomen kehitystä.

Tosiasia on myös, että Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen etenemisen myötä Venäjä tulee koettelemaan juuri rajamaakunnan kestävyyttä monella tapaa. Täysin mahdollinen skenaario on Venäjän rajan yli masinoima pakolaisvirta. Samanlaista on nähty niin Suomen pohjoisrajoilla vuonna 2015 kuin Puolan rajalla Ukrainan sodan alla.

Tällaisissa tilanteissa kaikki mahdollinen vastustuskyky on tarpeen. Sitä ei ylläpidetä tuen pois vetämisellä.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja