Lukijalta | Joutseno ansaitsee oman lukion

Pienet lukiot pärjäävät hyvin, kun vertailua tehdään satojen oppilaiden koulujen lukioihin. Pienissä lukioissa on oivallettu oppiminen ja kiinnostus harrastuksiin opiskelun ohella. Kunnat ovat oivaltaneet hyvän porkkanan saadakseen opiskelijoita kouluun, esimerkkinä vaikkapa lukion ja ratsastuksen yhdistäminen ja paljon muutakin.

Erikoistuminen tässäkin tuottaa tulosta. Opiskelu harrastuksen yhteydessä on mielekästä eikä tunnu niin raskaalta pänttäämiseltä, kun normaalisti kouluun mennään kirjat ja läppäri repussa, ja samaa vuodesta toiseen. Pienet lukiot saavat opiskelijoita myös ympäristökunnista tällaisella erikoistumisellaan.

Etelä-Karjalan kärkilukiot keväällä 2021 ylioppilaskirjoituksissa olivat seuraavat paremmuusjärjestyksessä: Taavetin lukio, Parikkalan lukio, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu (Joensuu, Lappeenranta, Imatra), Savitaipaleen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio, Rautjärven lukio, Imatran lukio ja viimeisenä Kimpisen lukio.

Suuri ei tässäkään ole kaunista ja opiskelun taso isoissa lukioissa asettaa omat ongelmansa yksilöllisessä ohjauksessa ja opinnoissa avun ja tuen saamisessa. Mielenkiinnolla odotan tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta ja lukioiden paremmuusjärjestystä.

Eräs Taavetin lukion abiturientti kommentoi viime keväänä, että he saavat apua heti, kun tarvetta on ja kaikki opettajat tietävät oppilaiden tilanteen. Siten opettajat pystyivät näkemään, mikä oli parantunut edellisestä kurssista ja missä oppilaat tarvitsivat apua.

Tämä on huomionarvoinen asia mietittäessä lukioiden kokoa ja opettajien jaksamista isojen oppilasmäärien kanssa. On myös vaikea huomata, kuka tarvitsee enemmän apua ja ohjausta opinnoissaan.

En malta olla palaamatta jo yli 10 vuotta vanhaan tapahtumaan, joka harmittaa vieläkin eikä hevin unohdu. Kuntaliitos Joutseno–Lappeenranta tapahtui vuonna 2009. Kuntaliitossopimuksessa luvattiin säilyttää Joutsenon lukio, mutta toisin kävi: muutama vuosi yhteiseloa ja lukiomme lakkautettiin.

Lukiota ei ole saatu takaisin edes kahdella valtuustoaloitteella, erikoistumisena olisi ollut liikunta tai ympäristöasiat. Harmi. Joutsenossa olisi tarvittu tällainen pienempi lukio. Voisi sanoa, että oma lukio on lähipalvelu nuorillemme siinä kuin hyvinvointiasema kuntalaisille.

Joutsenoon ei myöskään ole saatu Amiksen koulutuspaikkoja, vaikka kaupunginosamme sijainti on aivan keskiössä ajatellen Lappeenranta–Imatra-akselia. Toivottavasti jollakin taholla lamppu syttyy ja ymmärretään Joutsenon kaupunginosan keskeinen arvo ja sijainti koulutusasioissa ja myöskin asumisessa kahden kaupunkikeskuksen välissä.

Riitta Munnukka

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kesk.)

Lappeenranta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka