Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Eksoten perinnön hyvät osat kannattaa säilyttää hyvinvointialueella

Vuoden lopussa päättyy Eksoten taival hyvinvointialueuudistukseen. Taival on sisältänyt onnistumisia, mutta ei ole syytä vaieta epäonnistumisista.

Käyn seuraavassa läpi virallista ison kuvan numeroaineistoa vertailukelpoisista tilastoista.

Vuodesta 2000 vuoteen 2019 bruttokansantuote maassa kasvoi nimellisesti 75,8 % ja volyymiltaan 29,9 %. Sotemenot kasvoivat vastaavana aikavälinä 127,5 % käyvin menoin ja 61,2 % kiintein hinnoin. Ero on huima enkä usko, että pelkästään väestön ikääntyminen on vaikuttanut tähän kehitykseen.

Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet tällä vuosituhannella 161,5 % ja 70,8 % kiintein hinnoin.

Se, mikä tässä kehityksessä on järkyttävää, on perusterveydenhuollon menojen kehitys käyvin hinnoin vain 65,3 % ja kiintein hinnoin 8,0 %. Eli perusterveydenhuollon menot ovat kasvaneet hitaammin kuin bruttokansantuote.

Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä kuningasajatuksena on painopisteen siirtäminen perusterveydenhuoltoon. Onhan se turha, että vähäisen vaivan takia ajaudutaan suoraan erikoissairaanhoidon piiriin ilman, että vaiva olisi hoidettu perusterveydenhuollossa kuntoon.

Panostakaa perusterveydenhuoltoon, jotta paine erikoissairaanhoitoon kevenee sekä pitäkää talous kurissa.

Kuntaliiton sotemenotilaston avulla voidaan arvioida tulevien hyvinvointialueiden lähtötilannetta. Eksote on vuonna 2020 panostanut enemmän erikoissairaanhoitoon ja ikääntyneiden palveluun asukasta kohden kuin muussa Suomessa. Sen sijaan perusterveydenhuollossa ja lastensuojelussa meno-osuus on pienempi. Keski-Suomen tilanne on päinvastainen eli toimivampi.

Heikki Oksanen on vuonna 2020 (CESifo Working Papers 8396/2020) tarkastellut julkisen talouden kestävyysvajelaskelmia vuoteen 2070. Hän kiinnittänyt erityisesti ikääntymisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja niiden sisässä terveydenhuollon kustannusten merkitykseen.

Kuten tämä lyhyen jakson havainto osoittaa, terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta on alkavien hyvinvointialueiden kovin haaste.

Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys oli se juurisyy, minkä takia erikoissairaanhoidon rahoitus oli pakko siirtää kunnilta valtiolle. Sinä sivussa meni kaikki muu.

Viestikapula hyvinvointialueelle on seuraavansisältöinen: säilyttäkää se, mikä on hyvää ja toimii, panostakaa perusterveydenhuoltoon, jotta paine erikoissairaanhoitoon kevenee sekä pitäkää talous kurissa. Tässä viimeisessä valtiovarainministeriöön luotan.

Iikko B Voipio

Taipalsaari