Pääkirjoitus | Suomen muuttuneesta Venäjä-suhteesta on puhuttava avoimesti

Asenteet muuttuvat tunnetusti hitaasti, jos silloinkaan. Suomalaisten enemmistön Nato-kanta muuttui kuitenkin myönteiseksi liki yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Historiallinen muutos näkyy Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa nyt Suomen liittymistä sotilasliiton jäseneksi. 28 prosenttia vastustaa, ja 19 prosenttia on epävarmoja. Liki puolet suomalaisista hyväksyisi Nato-jäsenyyden myös ilman kansanäänestystä.

Muutos on radikaali: kannattajien ja vastustajien lukemat ovat vaihtaneet paikkaa, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kommentoi.

Nato-jäsenyyttä eivät vastusta myöskään Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajat, joiden kantoja Etelä-Saimaa selvitti yhdessä Kaakon Viestinnän aluelehtien kanssa tiistaina. Heidänkin joukossaan Nato-myönteisyys on lisääntynyt Venäjän aloittaman sodan myötä. Useilla kaakkoissuomalaisilla kansanedustajilla on silti myös varauksia jäsenyyden suhteen. Hätäratkaisua ei heidän mielestään kannata tehdä edes dramaattisesti muuttuneessa tilanteessa, vaan paras päätös on yhdessä parlamentaarisesti punnittu ja tehty.

Avointa Nato-keskustelua kannattanevat nyt kaikki, mutta Suomen suhde Venäjään on yhä arka aihe. Presidentti Sauli Niinistö painotti maanantaina A-studiossa päättäjien vastuuta myös tilanteesta, jossa Venäjä ryhtyisi vastatoimiin Suomen jäsenyyden seurauksena. Lausunto oli punainen vaate niille, joiden mielestä Suomen on liityttävä Natoon viivyttelemättä eikä Suomen pidä ottaa päätöksissään enää huomioon Venäjän mielipidettä tai -oikkuja. Myös Suomen muuttuneesta suhteesta Venäjään on pystyttävä keskustelemaan avoimesti.

mari.markkanen@esaimaa.fi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka