Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kauanko Suomi elää vielä metsästä?

Viime aikoina suomalaisen metsäteollisuuden työntekijöitä on parjattu ahneudesta. Moni ihminen olettaa, että työntekijöiden vaatimukset ovat perusteettomia. Harva tietää, että jokaisen edun eteen on tehty vuosia ja vuosikymmeniä töitä neuvottelujen myötä. Tietysti on syytä huomioida, ajat vaihtelevat, mutta nekin on huomioitu neuvottelupöydissä.

Nyt ihmetyttää mihin on hävinnyt neuvottelutaito. Puolin ja toisin on kaivettu poterot, ja niissä nyt ollaan vailla järjen häivää. Kukaan ei voita tässä tilanteessa. Kuten oli oletettavaa, UPM:n johto on ilmoittanut, että uusi biolaitos ollaan toteuttamassa Kotkan sijaan Rotterdamiin, Hollantiin.

Paperiteollisuus ei ole tällä hetkellä kovin vahvoilla maailmanmarkkinoilla, vaikka viimeaikoina onkin kerrottu jopa paperipulasta. Jos ennen patruunat ajattelivat kaikkien näkökulmasta investointeja, ja vaikka Suomi on ollut logistiikan myötä takapajula, usein isänmaallisuus voitti. Suomalaisen paperin laatu kehitettiin korkealuokkaiseksi ja se oli hyvin kilpailukykyinen maailmalla. Tänä päivänä tärkeintä on määrä. On siirrytty ajatteluun, että paperi voidaan tehdä missä vain.

Suomalaista tietotaitoa muistettiin korostaa. Miksi se nyt halutaan romuttaa? Tässä on käynyt niin, että yrityksen logolla on vain tarve näkyä. Itse valmistusyksikkö on unohdettu. Näin voidaan myydä niin sanottua tasalaatuista tuotetta ympäri maailman ilman ristiriitaa.

Siellä jossain menneisyydessä kaikui sanonta "on yhteinen hiili mihin puhalletaan", mutta niin vain hiili hiipui, sen verran kylmät tuulet puhalsivat pörssien suunnalta.

Raha sanelee ehdot jokapäiväisessä elämässä, niin johdolle kuin työntekijöille. Hieman sitä tasapuolisuutta tällä saralla nyky-Suomessa kaivataan. Silloin olisi varmasti monissa neuvottelupöydissä helpompi lähtökohta.

Matti Sihvonen

Lappeenranta