Lukijalta | Nuorten pitäisi puhua eikä häröillä

Uutisissa on kerrottu paljon nuorison väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Jostain syystä nuoriso on alkanut ihannoimaan katujengikulttuuria. Suurin osa tapauksista on tapahtunut Helsingin seuduilla, esimerkiksi Joonas Alanne (Iltalehti, 10.11.2020) on kirjoittanut uutisessa Nuoret kertovat, että jengiväkivaltailmiö Helsingissä on totta: “Porukka on tosi aggressiivista täällä” jo yli vuosi sitten, miten 14-vuotiaat käyttävät väkivaltaa ja tekevät rikoksia. Tällainen nuorison käyttäytyminen herättää pelkoa ja vihaa ympäri Suomea.

Nykynuoriso pilaa oman maineensa rikkomalla ja sotkemalla yleisiä paikkoja, mistä seuraa ongelmia nuorille sekä kunnalle. Jos ilkivaltaa tekevät nuoret käyttäytyisivät paremmin, heille jäisi paljon enemmän etuja eikä muiden nuorten tarvitsisi kärsiä heidän aiheuttamistaan seurauksista. Nuorten aiheuttamat tuhot ja sotkut vaikuttavat kunnan rahatilanteeseen, sillä kunta joutuu maksamaan yleisten kunnan omistamien tilojen korjaukset.

Nuorten huono käytös voi johtua mielenterveysongelmista, päihteistä, huumeista tai huonoon seuraan joutumisesta. Yleensä porukoissa piinaa ryhmäpaine, jossa nuori voidaan pakottaa tekemään jotain mitä hän ei itse haluaisi. Nuori kokee että hänen pitää saada hyväksyntä muilta, joten hän lähtee tyhmiin juttuihin mukaan. Vaikka nuoret luulevat olevansa “coolimpia”, asia ei kuitenkaan näin ole. Paikkojen rikkominen, sotkeminen ja väkivaltainen käytös on todella huolestuttavaa, eikä se tee heistä yhtään parempia ihmisiä. Jos ihmisellä on paha olla, siihen kannattaa hankkia apua eikä lähteä muiden ihmisten tyhmiin asioihin mukaan tai sekaantua päihteisiin.

Rikollisuuten ja päihteisiin sekaantumista voisi ehkäistä lisäämällä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Tällaiset asiat pitää ottaa vakavasti, koska toiveena olisi saada tällainen ilkivalta ja huono käytös lopetettua. Monen nuoren on vaikea puhua omista ongelmistaan tai edes hankkia apua, jos jokin on vialla. Apua on aina saatavilla, pitää vain uskaltaa kertoa esimerkiksi koulun aikuiselle esimerkiksi opettajalle, rehtorille kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille, ja siitä voidaan lähteä miettimään jatkoa.

Matilda Vihmakoski

Saimaanharjun koulu 8d

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka