Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Tuulivoiman kohtalo on vain yksi esimerkki rajan kiroista – Viime vuosina Venäjän epävakaus ja korona ovat vaikuttaneet Etelä-Karjalan taloudelliseen kehitykseen

Suomessa on tällä hetkellä runsaat 100 tuulipuistoa. Lisäksi niiden määrä on kasvussa, sillä vuosille 2021–2023 on tehty 39 uuden tuulipuiston investointipäätöstä. Osa siis on jo rakenteilla.

Etelä-Karjala ei tämän kehityksen kelkkaan pääse, vaikka maakunnassa on alan yritystoimintaa ja tutkimusta.

Etelä-Karjalan liiton teettämän selvityksen mukaan potentiaalisia paikkoja uusille tuulipuistoille olisi jopa 23. Todellisuudessa paikkoja on vain yksi, Luumäen Suurikankaalla. Muukossa Kuutostien varressa on sentään yhdeksän myllyä jauhamassa tuulivoimaa.

Taustalla ovat puolustusvoimain näkemykset. Suomen pitkä Schengen alueen maaraja Venäjän kanssa on merkittävä alue kansallisen ja eurooppalaisen turvallisuuden näkökulmasta. Rajan pintaan sijoitettavat tuulivoimalat häiritsisivät merkittävästi Suomen tutka- ja sensorivalvontaa.

Siihen ei ole varaa. Kansallisen turvallisuuden merkitys ymmärretään Etelä-Karjalassa, eikä puolustusvoimain kantaa ole syytä kyseenalaistaa. Sen sijaan valtiovallalle on syytä kertoa, mitä kaikkea Etelä-Karjala menettää aluetalouden tuloina eli esimerkiksi työpaikkoina tai kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöveroina.

Muissakin itärajan maakunnissa on samat huolet. Ne ovat pohtineet keinoja kompensoida menetettyjä tuloja. Omissa pöydissä keskustelu ei enää riitä. Tilannetta on avattava niin, että viestit kuullaan Helsingissä asti.

Kompensaatiota tarvitaan. Itärajalla on omat ilonsa, mutta viime vuosina erityisesti kironsa. Venäjä valtasi Krimin ja on ollut sen jälkeen sotatilassa Ukrainan kanssa. Siitä johtuneet pakotteet ja vastapakotteet ovat iskeneet Etelä-Karjalassa matkailuun, kauppaan ja muille palvelualoille. Menetykset ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. Toki koronallakin on ollut merkittävä syynsä, sillä raja on ollut lähes kiinni pian kaksi vuotta.

Epävakaus Venäjän suhteen on vallitseva tilanne niin kauan, kun Ukrainan kriisiä ei ratkaista, ja sapelinkalistelu Venäjän sekä länsimaiden kanssa jatkuu. Se hidastaa Etelä-Karjalan kehitystä ja vetovoimaa.

harri.manskinen@esaimaa.fi