Päätoimittajalta | Uusien valtuutettujen ajateltava niin alakyläläisen kuin uukuniemeläisenkin palveluita

Floppia pelättiin, mutta oikeat vaalit saadaan.

Suomen historian ensimmäinen aluevaali uhkasi muodostua demokratian irvikuvaksi. Maailmanlaajuisen pandemia varasti huomion koko sote-uudistukselta, joka muutenkin oli syntynyt laimeahkona poliittisena kompromissina.

Koronakurimuksen keskellä ehdokkaat eivät päässeet laitumille kampanjoimaan. Alle tulivat vielä joulun välipäivät. Siinä kohtaa meitä useimpia kiinnosti enemmän, mistä ja milloin saa varattua seuraavan rokotusajan kuin se, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto ja rakenteet tulevina vuosina kehittyvät.

Välillä näytti, että kenelläkään ei ollut kuvaa edes siitä, mistä nyt äänestetään. Uuden hallintoportaan tehtävistä, käytännöistä, johtotavoista ja rahoituksesta on ilmassa edelleen paljon kysymysmerkkejä niin äänestäjillä kuin uudistuksen suunnittelijoillakin.

Ennen vaaleja niiden periaatteellinen merkitys onneksi nousi esiin. Nythän puhutaan ehkä ihmisen tärkeimmistä palveluista: siitä pääseekö lääkäriin, riittääkö hoitajia ja ehtiikö pelastuslaitos sammuttamaan tulipaloa.

Ennakkoäänestys näytti jo, että kelvolliset vaalit näistä saadaan. Etelä-Karjalassa äänestysprosentti oli yli 29 prosenttia, mikä on vain pari prosenttiyksikköä kuntavaaleja vähemmän. Toki vertailukohta on laimea: kuntavaalien äänestysinto on laskenut jo vuosia. Silti tulos näyttää nousevan selvästi karmeimpien ennustusten yläpuolelle.

Vaalitutkija Sami Borg ennusti viime viikon Etelä-Saimaassa, että paria alueen kuntaa lukuun ottamatta äänestysprosentti nousee yli 50 prosentin. Ennakkoäänestyksessä Etelä-Karjalassa äänestysaktiivisuus oli Suomen kolmanneksi vilkkainta Etelä-Savon ja Lapin jälkeen.

Vaalien isoin puheenaihe on ollut, miten pienten kuntien ääni jatkossa kuuluu. Uusissa valtuustoissa ei ole kuntakiintiöitä toisin kuin nykyisessä Eksoten valtuustossa.

Pienissä kunnissa onkin äänestetty vilkkaasti – Etelä-Karjalan paras prosentti oli Savitaipaleella, jossa yli 39 prosenttia on jo äänestänyt. Perässä tulivat Rautjärvi ja Ruokolahti, joissa molemmissa prosentti nousi yli 35:n.

Pienten kuntien into kertoo ainakin ikärakenteesta. Vanhetessa itse kunkin palvelujen tarve yleensä kasvaa, jolloin niiden laadusta ollaan kiinnostuneita. Lisäksi pienissä kunnissa huoli lähipalvelujen katoamisesta on suuri. Oman alueen ehdokkaan arvellaan pitävän huolta oman kylän vastaanotosta.

Äänestysinnosta näkyy myös, että kuntien väliset vastakkainasettelut nostivat päätään. Tämä näkyi niin Etelä-Karjalassa kuin vaikka naapurimaakunnassa Etelä-Savossa. "Imatran porukka on selvästi mobilisoitunut suhteessa Lappeenrantaan", totesi Borg Etelä-Saimaan haastattelussa.

Imatralla yli 33 prosenttia äänioikeutetuista on jo käynyt kirjaamassa numeron lipukkeeseen. Tämä on huimat yli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin Lappeenrannassa. Ero on todella iso. Noin 4 600 lappeenrantalaisen olisi pitänyt intoutua vielä käymään äänestämässä, jotta olisi päästy Imatran lukuihin.

Sunnuntai ratkaisee vaalituloksen ja näyttää myös lopullisen äänestysinnon.

Näissä elimissä joka tapauksessa ratkaistaan alueen ihmisten sote-palvelujen tulevaisuus. Maakunnan ikärakenne on joka tapauksessa sellainen, että pienet laastaroinnissa eivät riitä vaan nyt tarvitaan isoja uusituksia. Kun uutta hyvinvointialuetta luodaan, siitä ei tule mitään, jos valittavat lähtevät toteuttamaan mandaattiaan vain oman kylän vinkkelistä.

Valtuutetut ovat vastuussa alueen asukkaan palveluista – asui hän sitten Lappeenrannan Alakylässä tai Parikkalan Uukuniemellä.

Muokattu 22.1.2022 klo 11.12: Korjattu väite, ettei Eksoten valtuustossa olisi kuntakiintiöitä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka