Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Pelastustoimen rahoitus ei ole kestävällä pohjalla

Tammikuusta 2023 lähtien pelastustoimen rahoituksen myöntää valtio omien laskennallisten kriteeriensä mukaan, joita ovat asukasmäärä, asukastiheys ja niin sanottu riskiperustekerroin. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät jatkossa pelastuslaitoksen palveluiden tasosta ja huolehtivat pelastustoimen riittävistä voimavaroista osana hyvinvointialueiden kokonaisuutta.

Pelastustoimen rahoitus Suomessa ei ole kuitenkaan kestävällä pohjalla, koska jo nyt pelastustoimessa on 88 miljoonan euron rahoitusvaje. Lisäksi uudistuksen muutoskustannukset ovat mittavat ja osittain ennakoimattomissa. Rahoitus- ja henkilöstövaje eivät saisi kuitenkaan vaarantaa pelastustoimen palvelutasoa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Hyvinvointialueiden valmistelun yhteydessä valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi, että pelastustoimen palvelutaso säilyy ennallaan tai paranee? Ihmettelen, miten tähän päästäisiin? Palvelutason varmistaminen edellyttäisikin, että hyvinvointialueille palkattaisiin riittävästi pelastusalan ammattilaisia. Henkilöstön määrä, osaaminen ja toimintavalmius on oltava sellainen, että kuntalaisille voidaan turvata lakisääteiset pelastuspalvelut ja pysyvä ympärivuorokautinen johtamis- ja toimintavalmius.

Haasteena onkin se, miten pienentyvällä rahoituksella nykyinen palvelutaso tuotetaan. Seuraavat Etelä-Karjalan pelastustoimen luvut löytyvät virallisilta Valtioneuvoston sote-uudistussivuilta. Pelastuslaitokselle on tulossa noin 13 prosentin säästövaatimus. Nykyisistä hyvinvointialueelle siirtyvistä kustannuksista (13 512 585 euroa) on säästettävä 1 730 154 euroa. Siksi henkilöstökuluja lienee karsittava 15–20 henkilötyövuotta, eli joka kuudes viranhaltija joutunee lähtemään. Kun rahoituksen taso siirtymäajan jälkeen täysimääräisenä toteutuu, pelastustoimi ei pysty enää ylläpitämään tarvittavaa palvelutasoa. Seurauksena pelastustoimen resurssit ja palvelut heikentyvät. Onko kuntalaisten turvallisuuden perustaso tämän jälkeen uhattuna?

Ylin pelastustoimen viranhaltija Etelä-Karjalassa joutunee nuo ikävät säästöpäätökset 1.12.2023 mennessä tehtäväksi määrätyn palvelutasopäätöksen teon yhteydessä valmistelemaan ja sen myös myöhemmin toteuttamaan. Miten tämä voitaisiin vielä estää? Siinä tuhannen taalan kysymys.

Toinen iso haaste on, miten ylläpidetään riittävä palvelutaso myös harvaan asutuilla alueilla, joissa väestörakenne painottuu ikäihmisiin ja toimintavalmiusajat ovat pitkät. Siksi palvelutason kannalta on tärkeää, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan riittävällä rahoituksella myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen osuus kuntien menoista on nyt vain 1,2–2,4 prosenttia. Se on vähemmän kuin kuntien kulttuuritoimen menot. Sama trendi jatkunee myös hyvinvointialueilla.

Vaikuttavuusarvioissa pelastusalan yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin huomattavasti mittaansa suurempi, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Arto Suomalainen

aluevaaliehdokas (liik.)

Imatra