Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Perusterveydenhuolto on kriisissä, ja ratkaisuksi kaivataan lisää yleislääkärikäsiä

Karoliina Rantonen

Perusterveydenhuolto ja terveyskeskuspalvelut ovat yhä terveydenhuoltomme kivijalka. Sinne pitäisi päästä terveystarpeen niin vaatiessa arvioon ja apuakin saamaan.

Terveyskeskusten budjetti (3,4 miljardia euroa) oli vuonna 2019 reippaasti alle puolet erikoissairaanhoidon (8,0 miljardia euroa) budjetista (THL:n tilastot). Terveyskeskuksissa tehdään parhaimmillaan terveydenhuollon kustannusvaikuttavinta, kokonaisvaltaisinta ja ennaltaehkäisevintä työtä.

Hoidon jatkuvuus tuo säästöjä ja terveyttä. Tutkimusten mukaan pitkät potilas-lääkärisuhteet sekä riittävä terveyskeskuslääkärien määrä vähentää selvästi päivystyskäyntejä. Virka-aikaan ja kiireettömämmin tapahtuva yleislääkärin työ on huomattavasti päivystystyötä halvempaa.

Päivytystyksen kiireessä tehdyt arviot aiheuttavat joskus myös vältettävissä olevia tai tarpeettomasti toistuvia tutkimuksia tai jopa potilaalle haitallisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi ikäihmisten yleisvoinnin laskun taustalla olevat monisyiset ongelmat jäävät päivystyksessä säännönmukaisesti liian vajaalle huomiolle, sillä heidän tilanteensa vaatisi kokonaisvaltaisempaa arviointia.

Vastaanotolla on enemmän aikaa paneutua vaikeisiin ja monimutkaisiinkin asioihin. Parhaimmillaan potilaan tunteva yleislääkäri tunnistaa nopeammin ja vähemmin tutkimuksin, mistä oikein kiikastaa.

Monet päivystykseen vievät sairaudet voitaisiin hyvissä ajoin reagoiden hoitaa menestyksekkäästi jopa ilman päivystyskäyntejä, jos potilas vain pääsisi ajoissa yleislääkärille, esimerkiksi viikon sisään. Vastetta lääkehoidolle voisi päivystysosaston sijaan odotella kotona, mikä säästäisi vaivaa ja rahaakin kaikilta.

Tämä on sitä perusterveydenhuoltoa, johon itse vain joitain vuosia sitten Savitaipaleen terveysasemalla työskennellessäni totuin, ja jonka ymmärsin olevan kallisarvoista ja tavoiteltavaa, mielekästä sekä palkitsevaa. Hoidon jatkuvuus toimi, jonot olivat varsin kohtuulliset, avun tarvitsija saavutti auttajan, itsekin tunsi tekevänsä tärkeää työtä.

Mistä sitten kiikastaa? Lappeenrannan ja jatkossa maakunnan isommat laivat kääntyvät vaikeammin ja hitaammin?

Perusterveydenhuollon avain, hoidon jatkuvuus, on kriisissä. Kaiku-hankkeen on toivottu vähentävän kustannuksia, mutta toistaiseksi se on vaikuttanut vain niitä lisäävän. Hanke oli kallis, ja siitä liikkuu kritiikkiä pitkin Eksotea. Pikaisen lounaskyselyn perusteella terveyskeskuslääkäreiden työtyytyväisyys on selvästi laskenut hankkeen käynnistymisen myötä. Vastaanotolle ohjautuu yhä vähemmän ”omia” potilaita. Potilaisiin otetaan kantaa ilman näkemistä tai potilaan aiempaa tuntemista. Jo valmiiksi raskas työ tuntuu nyt jo epämieluisammaltakin. No, jospa alkukankeudet pian helpottavat?

Suomen Lääkäriliiton linjaus (11.10.2019) perusterveydenhuollon pelastamisesta antaa selkeän suunnan toimenpiteisiin myös maakunnallisella tasolla: Perusterveydenhuoltoon kaivataan kipeästi lisää yleislääkärikäsiä. Työ aloitetaan perustamalla tarpeenmukainen määrä lisävirkoja terveyskeskuksiin. Hoidon jatkuvuus on palautettava - ja turvattava. Terveyskeskusten työnskentelyolosuhteita on kunnostettava!

aluevaaliehdokas (vihr.)

Lappeenranta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka