Lukijalta | Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on tulevien aluevaltuustojen tärkein tehtävä

Sosiaali- ja terveys- tai pelastustoimen laadukas palvelu ei toteudu ilman motivoitunutta, osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Siksi tarvitsemme nykyistä parempia työoloja ja työelämän laatua.

Sosiaali- ja terveysalaa on koskettamassa merkittävä työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi. Moni alalla työskentelevistä kokee myös arvostuksen puutetta ja vaihtaa toisiin töihin: Tehyn syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan nykyisistä sairaanhoitajista alanvaihtoa on harkinnut jo lähes 90 prosenttia.

Jos sote-alan ammattilaiset eivät jaksa omassa työssään, negatiiviset vaikutukset kertaantuvat meidän kaikkien muiden kohdalla. Kustannukset nousevat usein moninkertaisiksi, kun avunsaanti viivästyy. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että palvelujärjestelmämme kaatuu hyvinvoivan henkilöstön puutteeseen.

Työntekijöiden työoloista ja työn tekemisen ympäristöstä voidaan huolehtia monin tavoin. Näistä keskeisimpiä ovat hyvä johtaminen, vaikutusmahdollisuudet oman työn ja oman osaamisen kehittämiseen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sekä houkutteleva palkkaus suhteessa työmäärään.

Johtamisen parantamiseen on tartuttava jokaisella hyvinvointialueella ja turhaa hierarkiaa on syytä purkaa. Johtamisen lisäksi työoloja ja -ympäristöä voidaan parantaa kehittämällä työterveyshuoltoa, turvaamalla henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä sijaisresurssit. Perusteettomat palkkaerot on poistettava. Pidemmälle aikavälille on luotava kattava suunnitelma työolojen ja palkkauksen saattamisesta tasolle, jolla alojen arvostus ja houkuttelevuus säilyvät.

Työntekijät on otettava mukaan uudistuksen käytännön toteutuksen suunnitteluun ja kaikille työntekijöille on tarjottava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisöön. Jokaiselle työntekijälle tulee lisäksi tarjota mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan lisä- ja täydennyskoulutuksella.

Aluevaltuustoissa onkin määritettävä ensi vuoden aikana selkeät tavoitteet henkilöstöpolitiikalle, joita johto voi lähteä toteuttamaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Työssä jaksamisesta huolehtimattomuus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä huolehtiminen. Eläketurvakeskuksen mukaan keskimäärin noin 50 henkilöä jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi. Työelämän joustoilla ja työhyvinvointiin panostamalla voidaan lisätä sekä työllisten määrää että hyvinvointia.

Mielestäni olisi tärkeä keskustella mahdollisuudesta luoda työntekijöille oikeus osa-aikatyöhön tiettyjen ehtojen täyttyessä. Syitä voisi olla työssä jaksamisen lisäksi esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien hoitaminen. Parhaimmassa tapauksessa työelämän joustot pitäisivät työntekijän työelämässä, kun vaihtoehtona olisi kokonaan hoitovapaalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen.

Koko työkalupakki tarvitaan käyttöön, kun tulevaisuuden työelämää kehitetään.

Niina Malm

kansanedustaja, aluevaaliehdokas (sd.)

Imatra

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka