Lukijalta | Palveluasumisen jonot huolestuttavan pitkät Etelä-Karjalassa

Kuntaliiton ikääntyneiden palveluiden johdon verkosto totesi lausunnossaan 30.9.2021: ”Ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on ajautumassa kansalliseen kriisiin. Palveluiden järjestäjiä ja tuottajia uhkaa tilanne, jossa lakisääteisiä velvoitteita ei pystytä täyttämään”. Tämä uhka on valitettavasti käsillä myös meillä tällä hetkellä Eksotessa ja tulevilla hyvinvointialueilla.

Haastavan tilanteen taustalla on ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja vääjäämätön hoidon tarpeen kasvu. Vuonna 2019 Etelä-Karjalassa oli yli 75-vuotiaita 15 657. Vuoteen 2030 luvun arvioidaan kasvavan vajaalla kuudella tuhannella ja vuoteen 2035 jo reilulla seitsemällä tuhannella. Parikkala, Rautjärvi ja Savitaipale ovat ikääntyvimmät kunnat.

Valtakunnallinen tavoite on ollut siirtyä laitoshoidosta kevyempiin asumispalveluihin ja erityisesti kotihoitoon. Tarve ympärivuorokautisille palveluille on arvioitu olevan noin 5 prosenttia yli 75-vuotiaitten hoitopäivistä. Tavoite Eksotessa on jo saavutettu. Ongelmana nyt kuitenkin on, että olemassa olevissa yksiköissä ei ole enää tilaa kasvavalle uudelle tarpeelle. Tilannetta vaikeuttaa hoivayksiköiden vähyyden lisäksi eritoten ongelmat henkilöstön saatavuudessa. Tulevat vuodetkaan eivät näytä yhtään valoisammilta, sillä seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista on eläköitymässä.

Etelä-Karjalassa tilanne on jo vakava. Yli sata ikääntynyttä odottaa paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja kolmisenkymmentä palveluasumiseen. Samaan aikaan valvovien viranomaisten (AVI) tiukkojen tulkintojen ja lakisääteisen henkilöstömitoituksen johdosta osa paikoista on jouduttu pitämään tyhjänä henkilöstövajauksen takia. Kotihoidon kuormittavuus on tämän myötä kasvanut. Tilanne on vaikea niin hoitopaikkaa odottavalle ikääntyneelle kuin kotihoidossa työtä tekeville. Palveluasumispaikkoja on muutettu ympärivuorokautisiksi paikoiksi, mikä vaikeuttaa muun muassa omaishoitajien mahdollisuutta saada äkilliseen tarpeeseen apua.

Hyvinvointialueen suuri haaste tulee olemaan palveluverkon kehittäminen siten, että palvelut voidaan tuottaa turvallisesti ja laadukkaasti uudenlaisin tavoin sinne missä asiakas on. Syksyn puheenaihe on ollut Eksoten tulevan vuoden talousarvio ja kasvaneet menopaineet. Toimintakyky- ja hoivapalveluiden osuus toimintamenoista (576 miljoonaa euroa) oli vuonna 2020 noin 27 prosenttia. Tämä tulee jatkossa kasvamaan huomioiden ikääntyneiden määrän vuosittainen nousu. Eksotessa on etsitty uusia toimintatapoja ikääntyneiden palvelutarpeen kasvusta johtuvien kustannusten hillintään. Uudet palvelut, kuten kotikuntoutus, teknologia, liikkuvat palvelut ja ”päivystys olohuoneessa” ovat hyviä esimerkkejä tällaisista. Palvelujen painottuminen vain kotihoitoon ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan riittävästi asumiseen ja hoivaan erilaisia vaihtoehtoja. Tässä kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin rooli on olennainen.

Onnistuminen kustannusten kasvun hillitsemisessä ja samalla hyvien ja oikea-aikaisten palveluiden turvaaminen edellyttää tulevilta hyvinvointialueen päättäjiltä osaamista sekä ymmärrystä nykytilanteesta ja maakuntamme tulevaisuuden haasteista.

Helena Puolakka

terveydenhoitaja, esh

aluevaaliehdokas (kok.)

Lappeenranta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka