Pääkirjoitus Suomi on ollut koulutuksen mallimaa, mutta nyt koko joka puolelta kuuluu hätähuutoja

Koulutusta koskevat uutiset ovat viime aikoina olleet huolestuttavia. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla lukioissa ja ammattioppilaitoksissa vaivaavasta uupumuksesta. Uutisen mukaan väsymys on lisääntynyt rehtoreilla, opettajilla, oppilailla ja myös heidän vanhemmillaan.

Maanantaina julkistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoilla on masennus- ja ahdistusoireita enemmän kuin muulla väestöllä keskimäärin. Psyykkiset oireet ovat yleisiä etenkin naisilla. Peräti 40 prosenttia korkeakouluissa opiskelevista naisista kertoi ahdistus- ja masennusoireistaan.

Koska hätähuutoja kuuluu suomalaisen koulutusjärjestelmän kaikilta portailta, ei asiaa enää voi kuitata vaikkapa koronan vaikutuksilla. Toki poikkeusolot ovat lisänneet ongelmia, mutta jo ennen koronaa henkiset ongelmat olivat kasvussa.

Suomalaista koulutusjärjestelmää rukattiin vuonna 2020, kun ylioppilastodistuksen pisteistä synnytettiin pääväylä jatko-opintoihin. Se muutti lukio-opiskelun sisältöä. Jos opiskelijalla oli tiedossa, mitä hän haluaa lukion jälkeen opiskella, hän päättää ainevalinnoista pisteytysten perusteella.

Kun tähän järjestelmään on synnytetty selkeitä valuvikoja, uudistuksen kielteiset vaikutukset alkavat realisoitua. Mitä järkeä on esimerkiksi siinä, että englannin kielen opiskelupaikkaa hakeva saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin pitkästä englannista? Miksi oikeustieteelliseen haluava saa enemmän pisteitä uskonnon arvosanasta kuin yhteiskuntaopista?

Samalla kun ylioppilastodistuksen painoarvo jatko-opintoihin on kasvanut, on lukio-opiskelu muuttunut taktikoinniksi. Se taas tekee lukio-opinnoista raskaampia, jos hampaat irvessä pitää päntätä ainetta, johon motivaatio perustuu ainoastaan ylioppilastodistuksesta laskettavaan pisteytykseen.

Yliopistojen nykyisestä pisteytysmallista on sovittu vuoteen 2025 asti. Pisteytysmallin yhtenä motiivina pidettiin lukiolaisten paineiden vähentämistä. Tämän päivän tietojen valossa uudistus on epäonnistunut. Lukiosta korkeakouluihin siirtyy uupuneita nuoria aikuisia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka