Lukijalta | ”Myö harrastetaa lähel -Lappeenrannassa” -hanke ei tarjoa riittävästi mieluisia harrastuksia lapsille

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt ”Harrastamisen Suomen malli” -hankkeen kesällä 2020. Lappeenrannassa hankkeesta on tullut ” Myö harrastetaa lähel – Lappeenrannassa” -hanke, jonka budjetti on 120 000 euroa.

Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Hankkeen puitteissa järjestettiin valtakunnallinen kysely lasten harrastustoiveista.

Yksi kyselyn tuloksista oli se, että noin 80 prosentilla oppilaista on jo mieluisa harrastus. Kuitenkin 20% on oppilaita, joilla ei ole harrastusta ja heistä 63% haluaisi aloittaa sellaisen. Eli hankkeen avulla olisi hienoa tavoittaa nämä 20% lasta ja tarjota heille sellainen harrastus, jota he itse toivovat.

Toinen tärkeä kyselyn tulos oli lista harrastustoiveista. Lappeenrannassa TOP10 -listaan kuuluivat: 1. Parkour, 2. Kuvataide, 3. Elokuva ja animaatio, 4. Ruuan valmistaminen, 5. Kiipeily, 6. Pelisuunnittelu ja koodaus, 7. Valokuvaus, 8. Keilailu, 9. Kädentaidot, muotoilu ja käsityö sekä 10. Lumilautailu ja laskettelu.

Jos katsomme jokaisen kyselyyn osallistuneen koulun osalta lasten toivomuksia, niistä noin 30% oli liikuntapainotteisia kerhoja ja noin 70% muita harrastuksia.

Lappeenrannan kaupunki päätti käyttää noin 70% rahoituksesta harrastevinkkareiden palkkaamiseen, joiden vahvuus on liikunnallisissa kerhoissa. Vain noin 30% budjetista on varattu muuhun toimintaan, eli päin vastoin kuin lapset itse olivat toivoneet.

Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta, tietyt kerhot jatkavat toimintaansa, vaikka eivät ole varsinaisesti lasten suosiossa. On esimerkiksi järjestetty lukuisia liikunta- ja palloilukerhoja, kun samaan aikaan opetushallituksen rahoilla järjestetyssä keilauskerhossa paikat menivät täyteen hetkessä.

Ovatko lasten toiveet oikeasti tärkeitä lapsiystävälliselle Lappeenrannalle?

Kerhoihin ilmoittautuminen on vanhempien vastuulla ja se on mahdollista ainoastaan sähköisesti. Ilmoittautuminen onnistuu varmasti hyvin huoltajilta, joilla on aikaa, osaamista ja kielitaitoa reagoida nopeasti Wilma -viesteihin. Lapset ovat täysin riippuvaisia huoltajista tässä asiassa, eivätkä näin ollen voi itse ilmoittautua kerhoon. On hyvä muistaa, että nämä 20% lapsista, joilla ei ole harrastusta, voivat olla jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Tämän kaltainen ilmoittautumisprosessi tekee kerhon aloittamisesta heille entistä vaikeampaa.

Tuntuu siltä, että hankkeen toteuttaminen Lappeenrannassa, on liian kaukana alkuperäisistä tavoitteista. Olisiko ollut järkevämpää räätälöidä toimintaa kysynnän mukaan ja kohdistaa resurssit siihen, missä niitä tarvitaan eniten? On hyvin todennäköistä, että toimijoita löytyy, jos asiasta tiedotetaan ja sitä tuodaan toimijoiden tietoon laajemmin. Ilmoittautumisprosessissa löytyy myös paljon kehitettävää.

Ekaterina Marova

varavaltuutettu, aluevaaliehdokas (vas.)

Lappeenranta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka