Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Ilmasto- ja luontotyö rakentaa tulevaisuuden menestystä kunnissa

Moni Suomen kunta laatii syksyn aikana uuden strategian alkaneelle valtuustokaudelle. Strategian ytimeen kannattaa nostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon vahvistaminen, sillä niihin panostamalla kunta voi tukea myös asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa.

Miten ilmasto- ja luontotyö voi käytännössä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja kunnan menestykseen?

Esimerkiksi hyvät kävely- ja pyörätiet sekä elinvoimainen lähiluonto vaikuttavat positiivisesti asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Nämä seikat lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana.

Kuntatalous kiittää, kun kunnan rakennusten energiatehokkuutta parantamalla säästetään lämmityskustannuksissa – ja samalla alennetaan energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä. Vähentämällä nurmikkojen leikkuuta ja perustamalla niittyjä soveltuviin paikkoihin suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja voidaan säästää viheralueiden hoitokustannuksissa.

Toisaalta yritystoiminnan edellytyksiä voidaan tukea esimerkiksi helpottamalla puhtaan energian saatavuutta sekä mahdollisuuksia hyödyntää materiaalikiertoja tai vauhdittamalla julkisilla hankinnoilla referenssiprojekteja, joilla kehitetään uusia, puhtaita ratkaisuja.

Aluetaloutta vahvistaa myös osaltaan luontomatkailun ja siihen liittyvän palveluliiketoiminnan tukeminen. Pandemia-aikana kiinnostus kotimaan matkailua ja luontokohteita kohtaan on ollut huipputasolla.

Kunnalle itselleen koituvien hyötyjen ohella Suomen ilmasto- ja luontotavoitteet tarjoavat toisen näkökulman aiheeseen. Sitran kesällä julkaiseman selvityksen mukaan kunnilla on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että luontokadon pysäyttämisessä. Selvityksen mukaan luontotyö on ollut kunnissa keskimäärin vähemmän systemaattista ja tavoitteellista kuin ilmastotyö, vaikka luonnon monimuotoisuutta vahvistavia yksittäisiä toimia onkin tehty jo pitkään. Ilmastotavoitteen oli asettanut kaksi kolmasosaa kunnista, kun taas luonnon monimuotoisuutta koskeva tavoite oli löydettävissä noin viidennekselle kunnista.

Suomen kunnat eroavat toisistaan hyvin monella tavalla. Siksi tehokkaimmat tavat toteuttaa ilmasto- ja luontotyötä ovat usein erilaisia. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse: tietoa ja oppeja kannattaa kysellä esimerkiksi kuntaverkostoista.

Esimerkiksi Lappeenrannassa on laadittu päätöksenteon tueksi selvitys paikallisen luonnon monimuotoisuudesta ja ekologisesti arvokkaista alueista. Kaupungin pitkäjänteinen ilmastotyö on noteerattu myös kansainvälisesti esimerkiksi Euroopan Komission Green Leaf 2021 -palkinnon muodossa.

On selvää, että tavoitteiden asettaminen tai strategiakirjauksen laatiminen eivät tuo tavoiteltuja hyötyjä, jos ne eivät johda käytännön toimiin. Kunnissa toimialakohtaisten ilmasto- ja luontotavoitteiden sekä toimenpiteiden määrittely auttavat viemään periaatteet osaksi arjen työtä. Edistymistä kannattaa seurata järjestelmällisesti, jotta tiedetään, syntyykö tulosta tarpeeksi.

Nyt alkaneella valtuustokaudella on tärkeää muistaa pitää katse tulevaisuudessa. Kuntalaisten hyvä arki ja alueiden taloudellinen menestys ovat pitkällä tähtäimellä mahdollisia vain, jos toimintaamme kannattelevan ympäristön tila on riittävän hyvä. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato ovat globaaleja haasteita, joiden ratkomiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan tasoja ja sektoreita.

Tatu Leinonen

asiantuntija, ilmasto- ja luontoratkaisut

Sitra

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka