Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Etelä-Karjalassa petyttiin EU:n tukipäätöksiin – Koko järjestelmä kaipaa uudistamista

Eeva Sederholm

Euroopan unionin rakennetukirahojen jakamisesta Suomen maakunnille syntyi viimein päätöksiä – puolentoista vuoden väännön jälkeen. Etelä-Karjalan edunvalvojien tunnelmat olivat pettyneet. Niin maakuntajohtaja Satu Sikanen kuin alueen kansanedustaja Hanna Holopainenkin (vihr.) totesivat alueen erityispiirteiden jääneen huomiotta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan Etelä-Karjalan rahoitus kasvaa ainakin väliaikaisesti. Silti se pysyy väestöön suhteutettuna selvästi Itä- ja Pohjois-Suomen perässä.

Taustalla on historiallinen jaottelu. Sen mukaan Etelä-Karjala kuuluu hyvinvoivaan Etelä-Suomeen, vaikka todellisuus on toinen. Metsäteollisuudesta eläneen maakunnan rakennemuutos on vahvasti kesken. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on vähän ja väestökehitys yhtä lailla ongelma kuin maakuntarajan pohjoispuolella Savossa.

Rahoista tulevalle seitsemälle vuodelle käytiin kovaa vääntöä. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ehti turhautua, kun maakuntajohtajat eivät saaneet asiaa keskenään nätisti sovittua.

Lopulta ministeriö otti tavoitteeksi, että yhdenkään maakunnan rahoitus ei pienene. Siihen päästiin, koska Suomi tasoittaa eroja turpeen tuotannosta luopumiseen tarkoitetuilla EU-tuilla.

Etelä-Karjala saa tulevalla kaudella aluetukirahoja runsaat 41 miljoonaa euroa eli noin 46 euroa asukasta kohden. Tämä on väkilukuun suhteutettuna Suomen keskikastia.

Nyt huolena on, saadaanko luvattuja turverahoja käyttää siihen, mihin euroja tarvittaisiin. Saadaanko niillä uutta elinvoimaa, matkailu kukoistamaan ja aloittavia tai laajentavia yrityksiä tuettua? Kukaan ei vielä tiedä tätä, koska neuvottelut EU:n kanssa aiheesta ovat kesken.

Huonoa kuviossa on, että siinä on vahvaa kikkailun makua. Turvetta tuotetaan harvassa maakunnassa, mutta siihen tarkoitukseen suunnatuilla euroilla tasataan nyt muita epäreiluuksia.

Hyvää on se, että viimein on herännyt keskustelu koko tukijärjestelmän järkevyydestä. Ministeriö aikookin nyt perata perin pohjin, millä perusteilla uusjako taas seitsemän vuoden päästä tehdään.

Selvää on, että kriteerit pitää päivittää nykymaailmaan sopiviksi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka