Lukijalta | Ympyrä sulkeutuu, kun TE-toiminnat siirretään kunnille

Työnvälityksen historia on värikäs. 1800-luvun lopulla oli yksityisiä työnvälittäjiä, jotka perivät työnhakijalta palkkion. Jos maaseudun piiaksi pyrkivällä tyttösellä ei ollut varaa maksaa, tyttönen joutui hankkimaan lisätienestiä kadulta.

Tämän epäkohdan korjaamiseksi naisyhdistykset erityisesti suurissa kaupungeissa käynnistivät vuonna 1904 maksuttoman työnvälityksen. Seuraavalla vuosikymmenellä kaupungit ottivat hoitaakseen työvälitystä. Tätä jatkui pitkälle 1960-luvulle, jolloin valtio otti hoitaakseen työvoimapalvelut.

Työministeriö aloitti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön seuraajana toimintansa vuonna 1970. Ministeriö uudisti palvelut ja hyödynsi nopeasti tietotekniikkaa.

TE-toiminnot tukkeutuivat pahasti 1990-luvun lamassa. Ikävintä oli, etteivät hyvin työllistyvätkään saaneet nopeaa palvelua. Ehkä TE-toimistoilla ei ole riittävästi paikallistuntemusta. Pitkäaikaistyöttömistä kunnille tulleet sakkomaksut herättivät pahaa verta kunnissa.

Nyt on päätetty, että vuoden 2024 aikana TE-toiminnat siirretään kunnille. On hahmoteltu, että kunnat tai kuntien yhteiset elimet ottavat tehtävät hoitoonsa. On kuitenkin edellytetty, että järjestäjä kattaa vähintään 20 000 työvoimapohjaan kuuluvaa.

Tämä tarkoittaa, että Etelä-Karjalassa nippa nappa kaksi toimijaa täyttää tuon vähimmäisvaatimuksen.

Lappeenranta on selkeästi kehyskuntineen yksi toimija. Sen sijaan Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden työvoimapohja taitaa jäädä rajan alapuolelle, vaikka kuinka laarin nurkat koluttaisiin.

Olen kuullut tyytymättömyyttä siitä, että kunnat joutuvat ottamaan tehtäviä hoitamaan nykyisten te-toimistojen resursseja. Kritisoijien mielestä ei toiminnan tehostamismahdollisuutta voida hyödyntää.

Joka tapauksessa palataan sadan vuoden takaiseen malliin - toki nykyaikaisin tietoteknisin välinein.

Iikko B. Voipio

Taipalsaari

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka