Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Jääkö Kaakkois-Suomi jälleen väliinputoajaksi EU:n alue- ja rakennepolitiikassa?

Euroopan unionin uutta 7-vuotista ohjelmakautta koskeva miljardiluokan alue- ja rakennepolitiikan rahoitus on odottanut maakuntakohtaista jakopäätöstä jo toista vuotta. Päätös on puhtaasti kansallinen ja rahoituksen jakokriteerit määriteltävissä kansallisesti.

Keskustelu rahoituksenjaosta on noudattanut pitkälti asetelmaa köyhä Itä- ja Pohjois-Suomi vastaan rikas ruuhka-Suomi. Suomen aluekehityksen kuva ei ole näin mustavalkoinen. Ydinkysymykset, heikko pk-yritysdynamiikka ja negatiivinen työpaikka- ja väestökehitys sekä niistä aiheutuva moniongelmaisuus ovat erityisen kouriintuntuvia Kaakkois-Suomessa. Tilannetta heikentää entisestään itärajan koronasta aiheutuva sulkeminen. Etelä-Suomeen kuuluvina maakuntina Etelä-Karjala ja Kymenlaakso rinnastetaan rahanjakokeskustelussa menestyvään ruuhka-Suomeen, vaikka Kaakkois-Suomen kehitys on ollut monilla mittareilla heikkoa ja Kymenlaaksossa jopa maan heikointa.

Päättymässä olevalla ohjelmakaudella rahoitustasossa on ollut jopa viisinkertainen ero Kaakkois- ja Itä-Suomen välillä Itä-Suomen hyväksi. Mikäli keväällä valmistelussa ollut esitys toteutuu, tilanne ei muutu tulevalla ohjelmakaudella. Nyt päätettävä taso on aikanaan pohja seuraavallekin 7-vuotiskaudelle, joten päätös vaikuttaa ainakin 14 vuotta. Vaikka Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus on kokonaisuudessaan kasvamassa, Kaakkois-Suomeen esitetään Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta aiempaakin vähemmän. Esitys ei ole aluekehityksen valossa mitenkään perusteltua ja jättää Kaakkois-Suomen aluekehittämisjärjestelmän väliinputoajaksi.

Tilanteesta kärsivät – paitsi korkeakoulut, kunnat ja kehittämistoimijat – etenkin pienet- ja keskisuuret yritykset. Euroopan aluekehitysrahaston varoilla voidaan tukea PK-yritysten investointeja ja aluetalouden uudistumista. Juuri näitä toimia kaivataan teollisuuden rakennemuutoksesta ja työpaikkakadosta kärsivässä Kaakkois-Suomessa. Uusien työpaikkojen luominen on myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelman keskeinen tavoite.

EU-aluevaroja koskevassa ratkaisussa on huomioitava ruuhka-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen välissä olevat maakunnat, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Ratkaisun on oltava oikeudenmukainen niille alueille, joissa tarvitaan välineitä negatiivisen työpaikka- ja väestökehityksen katkaisemiseksi. Suomen Keskusta välittää koko Suomen elinvoimaisuudesta, eikä voi leimautua vain Itä- ja Pohjois-Suomen etujen puolustajaksi.

Jouni Kemppi

Keskustan Karjalan piiri

kaupunginvaltuutettu

Lappeenranta

Riikka Turunen

Keskustan Kymenlaakson piiri

Pyhtää

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka